Nyt olisi tämän viikon saavutuksena sitten yksi viimeistelyä valmis hyllykkö. On ollut helvetillistä säätämistä - alkaen siitä että allekirjoittanut oli tehnyt suunitelmat ihan päin V...ua. Siis mitat on olleet jatkuvasti ihan jotain muuta kuin oli tarkoitus. Onneksi exä on niiin kiltti ja avulias. Kukaan muu ei varmasti olis tullut auttamaan mua näin paljon. On varmaan hienoa kun on ystäviä?
No, toinen vielä tekemättä ja tiistaille olis suunnitteilla sitten sen rakentelu. Pyysin avuksi mutsin ja sen avokin - siitä ei välttämättä seuraa mitään kovin hyvää (= pinna tulee olemaan kireällä ja huutoakin saattaa olla), mutta on niistä monesti ollut apuakin.
Perjantaina käytiin lasten kanssa katsomassa uusin Harry Potter. Oli se hyvä ja olisin jaksanut katsoa sitä vielä tunnin lisää. Voiskohan joku joskus tehdä yhtä hyvällä laadulla Harry Potter -televisiosarjan, joka noudattaisi orjallisesti kirjaa käsikirjoituksessa ja siinä näytettäisiin kaikki tapahtumat mita kirjassakin on? Tai en tiedä onko mikään kirjan voittanutta kuitenkaan.
Lapset lähti tänään isänsä mukana perjantaihin asti sen luo ja käyvät sitten reissussa vähän siellä sun täällä. Minä täällä kaaoksen keskellä yritän hoitaa marsuja ja koiraa ja kuntoani. Pitäisi varmaan siivotakin vähän tai vähän enemmän, mutta huomenna pidän kyllä lepopäivän. Voisi käydä vaikka pyörällä moikkaamassa kummityttöä perheineen, niin tulisi se kunnosta huolehtiminen samalla.
Jospa ensiviikolla olis jo koti kunnossa, niin voisi viimeiset viikot sitten vaan nauttia lomasta. Rahaa ei tietenkään ole lähteä mihinkään, mutta Simpsons elokuva käydään katsomassa ja ehkä pyöräretkellä tässä lähimaastossa (jos se poika nyt löytää ne pyörän avaimet jostain). Stadikallakaan ei ole tullut vielä tänäkesänä käytyä - onhan noita paikkoja. Kyllä me tekemistä keksitään, kunhan vaan sovussa jotain joskus saataisiin tehtyä.
Mistä se johtuu että aina kun toisen lapsen kanssa joku on ok, niin toisella on naama nurinpäin. Aina pitäisi olla karkkia ja jäätelöä naaman edessa ja viimeisimmän vempaimet että olis kaikki tyytyväisiä... Poika on taas ihan sotapolulla mua vastaan, kun menetin sen kanssa hermoni eilisessä maalausprojektissa ja länttäsin maalisen pensselin sen poskeen... Ei pitäisi menettään hermojaan. Joopa, joo. No, ehkä sen tunteet on perjantaihin mennessä vähän viilenneet.
Nyt vois mennä koiran kanssa lenkille, syödä jotain, käydä suihkussa ja nukkumaan. Telkustakaan tuskin tulee mitään (ja tuossa edessä on kaikenlaista kamaa ettei sitä edes voi kunnolla katsoa).
Jos joku on kiinnostunut ostamaan uros marsun poikasia, niin meiltä löytyy kolme. Kuvia täällä: http://picasaweb.google.com/Mivanhan/Marsuja
