Suomen talous otti keväällä pitkästä aikaa askeleen ylöspäin, mutta uutinen ei ole näkynyt tavallisen kuluttajan lompakossa.
Ruokakaupan kuitti tuntuu yhä yhtä raskaaalta, ehtyneet rekrytoinnit mietityttävät ja asumiskustannukset nielaisevat tuntuvan osan kuukausipalkasta.
Tilastokeskuksen mukaan bruttokansantuote kasvoi huhti–kesäkuussa 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä.
Talouden elpyminen ei kuitenkaan lähtenyt käyntiin kotimaisesta kulutuksesta.
Juuri siksi hyvältä kuulostava talousuutinen tuntuu monen suomalaisen arjessa lähes olemattomalta.
Kasvu ei tarkoita, että suomalaiset alkoivat shoppailla
Jos talous piristyisi tavallisten ihmisten ostosinnosta, muutos näkyisi kassoilla, ravintoloissa ja muissa palveluissa saman tien.
Nyt kasvun tärkein moottori löytyi aivan muualta, sillä viennin volyymi harppasi huhti–kesäkuussa 5,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä.
Samaan aikaan tuonnin volyymi kasvoi 2,2 prosenttia, mikä teki ulkomaankaupasta ratkaisevan syyn Suomen talouden plusmerkkiin.
LUE LISÄÄ: Ruoan hinnat nousivat 1,4 prosenttia, mutta kahvi lähes 30 – ostoskorin erot olivat hurjia
Yksi risteilyalus voi heilauttaa koko Suomen lukuja
Kasvun luonteesta kertoo paljon se, että yksittäisen jättimäisen laivan toimitus pystyy muuttamaan koko valtion tilastoja.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Antti Kosusen mukaan toiselle neljännekselle kirjattu merkittävä risteilyaluksen luovutus kasvatti tavaravientiä huomattavasti.
Kun mahtava alus lipuu suomalaiselta telakalta maailmalle, näkyy se kansantaloudessa jättimäisenä loikkana, vaikkei tavallinen kansalainen huomaisi tapahtumasta omassa elämässään mitään.
Työpaikkasi kertoo enemmän kuin virallinen BKT-luku
Teollisuudessa kevään piristyminen näkyi jo konkreettisena toimintana, sillä tuotannon vahva kehitys jatkui edellisen vuoden lopulla alkaneen nousun jälkeen.
Kasvuvaihdetta silmään saatiin muun muassa metsä-, metalli- sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, missä käänne voi tuoda yrityksille uusia tilauksia ja työntekijöille lisätöitä.
Rakentamisessa kehitys kulki täysin päinvastaiseen suuntaan, kun alan tuotanto supistui kahden valoisamman vuosineljänneksen jälkeen.
Rakennustyömaan hiljaisuus ja telakan kiire mahtuvat samaan tilastoon
Kaksi suomalaista voi lukea täsmälleen saman talousuutisen ja silti elää täysin eri todellisuudessa.
Vientiyrityksen työntekijälle kasvu voi näkyä tilauskirjan täyttymisenä, kun taas rakennusalan ammattilainen katselee hiljenevää työmaata ja ihmettelee puheita nousukaudesta.
Bruttokansantuote eli BKT kokoaa nämä vastakkaiset kokemukset yhteen keskiarvoon, vaikkei se tarkoita kaikkien alojen pärjäävän yhtä aikaa.
Julkinen raha ei virrannut keväällä investointeihin
Julkiset investoinnit vähenivät toisella vuosineljänneksellä peräti 35,3 prosenttia, mikä on huomattavasti rajumpi muutos kuin koko talouden pieni kasvupyrähdys ylöspäin.
Tilastokeskuksen mukaan jyrkkään pudotukseen vaikutti se, ettei ajanjaksolle kirjattu suuria puolustusinvestointeja tai hävittäjätoimituksia.
Yksityiset investoinnit puolestaan kasvoivat maltilliset 0,5 prosenttia, eli investointikenttä jakautui sekin kahteen leiriin.
Oma lompakko ei seuraa BKT:tä reaaliajassa
Bruttokansantuote mittaa maassa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvonlisäystä, ei sitä, kuinka paljon käyttörahaa tilillesi jää kuukauden lopussa.
Siksi BKT voi kasvaa iloisesti samaan aikaan, kun oma vuokra, ruokalasku ja lainanlyhennys syövät saman siivun tuloistasi kuin ennenkin.
Vientivetoinen kasvu voi viiveellä muuttua uusiksi työpaikoiksi ja palkankorotuksiksi, mutta yhden neljänneksen plusmerkki ei vielä muuta kotitalouksien arkea.
Suomalaiset ovat yhä varovaisia rahojensa kanssa
Kuluttajien luottamus koheni kesäkuussa selvästi, kun Tilastokeskuksen luottamusmittari nousi toukokuun lukemasta −10,5 lukemaan −5,3.
Kyseessä oli korkein lukema yli neljään vuoteen, mutta miinusmerkki muistuttaa, ettei tunnelma suomalaisissa kotitalouksissa ole vielä muuttunut juhlaksi.
Luottamuksen koheneminen ja rahan käyttäminen ovat lisäksi eri asioita: ihminen voi katsoa tulevaisuuteen luottavaisemmin ja silti jättää uuden hankinnan tekemättä.
Alun perin kasvun piti olla huomattavasti nopeampaa
Talousuutinen ehti aluksi näyttää huomattavasti ruusuisemmalta, sillä ensimmäinen pikaennakko lupasi jopa 0,9 prosentin kasvua.
Tarkistettu kasvuluku putosi 0,4 prosenttiin, ja Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist kuvaili korjausta karvaaksi pettymykseksi alkuperäiseen hehkutukseen verrattuna.
Suomen talous kasvoi silti, vaikkakin koko EU:n talous eteni Eurostatin tietojen mukaan samalla jaksolla hieman nopeammin eli 0,5 prosenttia.
Näistä merkeistä tunnistat elpymisen omassa arkejessa
Jos haluat seurata talouden todellista elpymistä oman arkesi kannalta, BKT-luvun sijasta katse kannattaa kääntää oman alan työtilanteeseen ja yritysten rekrytointeihin.
Kun vientiyritysten tilaukset muuttuvat uusiin investointeihin ja kotitaloudet uskaltautuvat kuluttamaan, kasvu alkaa vihdoin tuntua myös tehtaiden ulkopuolella.
Siihen asti Suomen talous voi porskuttaa plussalla samaan aikaan, kun suomalainen tarkastelee ruokakaupan kuittia eikä havaitse omassa taloudessaan minkäänlaista nousukautta.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Sama itsehoitolääke voi maksaa eri apteekissa eri hinnan – näin säästät rahaa
Lapselle voi antaa lähes 15 000 euroa verovapaasti – raja lasketaan antajakohtaisesti
Ruoan hinnat nousivat 1,4 prosenttia, mutta kahvi lähes 30 – ostoskorin erot olivat hurjia
