Ruoan veroa saatetaan taas nostaa – hallituksen tuore alennus voi nyt jäädä lyhyeksi

Ruoan arvonlisävero laski vasta tammikuussa, mutta nyt ministeriö nostaa sen korottamisen takaisin vaihtoehtojen joukkoon.

Nainen pitelee ruokakaupassa toisella kädellä puhelinta, toisella ostoskärryä.

Suomalaisen ruokakaupan kassalla voi tulevaisuudessa odottaa uusi hinnankorotus, vaikka ruoan arvonlisäveroa alennettiin vasta tämän vuoden alussa.

Valtiovarainministeriön tuore verokartoitus nostaa alennettujen arvonlisäverokantojen korottamisen yhdeksi keinoksi vahvistaa Suomen julkista taloutta.

Samassa kartoituksessa tarkastellaan myös kiinteistöveron kiristämistä ja vaihtoehtoa, jossa palkansaajien verotus kiristyisi, kun veroasteikkoja ei tarkistettaisi palkkojen noustessa.

Ruoan veroa laskettiin vasta tammikuussa

Suomessa elintarvikkeiden arvonlisävero laski vuoden 2026 alussa 14 prosentista 13,5 prosenttiin.

Verohallinnon mukaan samaa verokantaa sovelletaan myös esimerkiksi ravintolapalveluihin, lääkkeisiin, henkilökuljetuksiin ja majoituspalveluihin.

Nyt näihin hankintoihin kohdistuva verotus on jälleen tarkastelussa, sillä ministeriö pitää alennettujen verokantojen nostamista yhtenä mahdollisena tapana lisätä verotuloja.

LUE LISÄÄ: Lapsilisät kokonaan pois, lomarahat puolittuvat – näin Valtionvarainministeriön säästölista moukaroisi suomalaisten kukkaroita

Näin veronkorotus näkyisi sadan euron ruokaostoksissa

Jos ruoan arvonlisävero palautettaisiin nykyisestä 13,5 prosentista 14 prosenttiin, sadan euron ruokaostokset kallistuisivat noin 44 senttiä, mikäli korotus siirtyisi kokonaan kuluttajahintoihin.

Jos nykyisellä verolla sata euroa maksavan ruokakorin verokanta nousisi esimerkiksi 15 prosenttiin, ostokset maksaisivat jo noin 101,32 euroa.

Luvut ovat laskennallisia esimerkkejä, sillä valtiovarainministeriön kartoitus ei vielä tarkoita, että juuri nämä korotukset olisi päätetty toteuttaa.

Myös lääkkeet ja ravintola-annokset voivat kallistua

Alennettujen arvonlisäverokantojen muuttaminen voisi vaikuttaa ruokakauppojen lisäksi moniin muihin tavallisiin menoihin.

Nykyinen 13,5 prosentin verokanta koskee muun muassa lääkkeitä, ravintolaruokaa, lasten vaippoja sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluja.

Korotusten vaikutukset riippuisivat siitä, mitä verokantoja muutettaisiin, kuinka paljon niitä nostettaisiin ja miten yritykset siirtäisivät muutokset hintoihinsa.

Tontin veronkorotus voi tuntua myös kerrostalossa

Valtiovarainministeriön verokartoituksessa yhtenä vaihtoehtona on myös maapohjan kiinteistöverotuksen kiristäminen.

Korotus voisi vaikuttaa omakotitalojen omistajien lisäksi kerrostalojen ja rivitalojen asukkaisiin, sillä taloyhtiöt maksavat omistamistaan kiinteistöistä kiinteistöveroa.

Taloyhtiön kasvavat veromenot voivat näkyä osakkaiden yhtiövastikkeissa ja välillisesti myös vuokrissa, jos kiinteistön omistaja siirtää kustannuksia vuokralaisille.

Palkankorotuksesta voisi jäädä vähemmän käteen

Myös palkansaajien verotus on mukana ministeriön kartoittamissa vaihtoehdoissa.

Yksi mahdollisuus on jättää ansiotuloverotuksen indeksitarkistus tekemättä, jolloin verotus voisi kiristyä palkkojen noustessa, vaikka varsinaisia veroprosentteja ei muutettaisi.

Käytännössä palkansaajan sadan euron korotuksesta voisi silloin jäädä vähemmän käteen kuin tilanteessa, jossa veroasteikkoja tarkistettaisiin palkkatason nousua vastaavasti.

Suomen talouden korjaamiseen tarvitaan miljardeja

Verokartoituksen taustalla on Suomen julkisen talouden mittava sopeutustarve, jota on alustavasti arvioitu 8–11 miljardiksi euroksi seuraavalla vaalikaudella.

Valtiovarainministeriö katsoo, että talouden vahvistaminen voi edellyttää menoleikkausten lisäksi verotuksen kiristämistä.

Kartoituksessa esitetään myös muita vaihtoehtoja, kuten liikenteen ja energian verotuksen muutoksia sekä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen uudistamista.

Kuva ruokakaupasta, tomaatteja etualalla, taustalla ostoskärryt.

Ratkaisevat veropäätökset ovat vielä edessä

Valtiovarainministeriön 26. lokakuuta julkaisema verokartoitus on laadittu tukemaan poliittista päätöksentekoa seuraavan vaalikauden alkaessa.

Se ei ole valmis veronkorotusohjelma, vaan kokoelma vaihtoehtoja, joiden vaikutuksia talouskasvuun, työllisyyteen ja tulonjakoon on arvioitava ennen päätöksiä.

Suomen seuraavat eduskuntavaalit järjestetään keväällä 2027, joten kartoituksen vaihtoehdot voivat nousta keskeiseksi keskustelunaiheeksi jo vaaleja edeltävinä kuukausina.

LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:

Suomalaisten kukkarolle kylmää kyytiä 2027 – viina ja tupakka kallistuvat, bensa halpenee vain vähän

Ajoneuvovero saatetaan nostaa yli kaksinkertaiseksi

Miljoonia suomalaisia koskeva verovähennys muuttui – tarkista, mitä saat nyt vähentää

Suosittelemme