Kahden lapsen perhe voisi menettää lähes 2 400 euroa vuodessa, jos valtiovarainministeriön uudet säästöesitykset toteutuisivat.
Pienituloisen eläkeläisen toimeentulo voisi heikentyä yli tuhannella eurolla vuodessa, ja julkisen sektorin työntekijöiden lomarahat voitaisiin puolittaa.
Valtiovarainministeriön 26. lokakuuta julkaisema meno- ja rakennekartoitus sisältää satoja vaihtoehtoja julkisen talouden vahvistamiseksi.
Listasimme kahdeksan säästökohdetta:
1. Lapsilisät pois – kaikilta
Lapsilisien täydellinen lakkauttaminen säästäisi julkiselta taloudelta Ilta-Sanomien laskelman mukaan noin 1,2 miljardia euroa vuodessa.
Kelan nykyisillä määrillä kahdesta vähintään kolmevuotiaasta lapsesta maksetaan lapsilisää yhteensä 199,72 euroa kuukaudessa eli 2 396,64 euroa vuodessa.
Lapsilisien poistaminen veisi tämän summan perheen tuloista, jos muut etuudet eivät korvaisi menetystä, ja erityisesti pienituloisten perheiden toimeentulotuen tarve voisi kasvaa.
LUE LISÄÄ: Suomalaisten kukkarolle kylmää kyytiä 2027 – viina ja tupakka kallistuvat, bensa halpenee vain vähän
2. Elatustuen poistaminen voisi lisätä pienituloisten lasten määrää 9 000:lla
Elatustuen lakkauttaminen säästäisi ministeriön laskelman mukaan noin 177 miljoonaa euroa vuodessa, mutta sillä olisi myös huomattavia vaikutuksia lapsiperheisiin.
Ilta-Sanomien esittelemän arvion mukaan muutos kasvattaisi pienituloisissa kotitalouksissa asuvien lasten määrää noin 9 000:lla.
Elatustuki turvaa lapsen toimeentuloa esimerkiksi silloin, kun elatusvelvollinen vanhempi ei maksa hänelle määrättyä elatusapua tai hänen maksukykynsä ei riitä sen suorittamiseen.
3. Pienituloisen eläkeläisen toimeentulo voisi pienentyä yli 1 200 euroa vuodessa
Takuueläkkeen lakkauttaminen kuuluu ministeriön tarkastelemiin vaihtoehtoihin, mutta mukana on myös lievempi laskelma, jossa täysi takuueläke pienenisi noin 107 euroa kuukaudessa.
Se tarkoittaisi 1 284 euron vähennystä vuodessa, jos kuukausittainen leikkaus pysyisi samansuuruisena koko vuoden.
Kelan mukaan täysi takuueläke on vuonna 2026 yhteensä 990,90 euroa kuukaudessa, joten esimerkkileikkaus vastaisi lähes 11:tä prosenttia nykyisestä täydestä määrästä.
4. Opiskelijoilta voitaisiin viedä opintoraha ja asumislisä
Korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta voisi tulla kokonaan lainapohjainen, jolloin opiskelijan toimeentulo perustuisi nykyistä enemmän velan ottamiseen.
Ministeriön laskelmassa muutos koskisi syksyllä 2028 opintonsa aloittavia, kun taas aiemmin aloittaneet säilyttäisivät opintorahan ja asumislisän nykyisten sääntöjen mukaisesti.
Valtion menot vähenisivät noin 537 miljoonaa euroa vuodessa vuoden 2031 tasolla, mutta opintolainojen valtiontakausten kustannukset voisivat pienentää lopullista säästöä.
5. Aikuisten julkinen hammashoito voisi loppua
Aikuisten julkinen hammashoito voitaisiin lakkauttaa, jolloin hyvinvointialueilla ei enää olisi velvollisuutta järjestää palvelua aikuisille.
Hammashoitoa tarvitsevat aikuiset joutuisivat hankkimaan hoitonsa pääosin yksityiseltä sektorilta ja maksamaan sen itse.
Hyvinvointialueiden menot voisivat vähentyä noin 250 miljoonaa euroa vuodessa, mutta muutos saattaisi samalla kasvattaa suun terveyseroja.
6. Julkisen sektorin lomarahat puoliksi, palkkoja alas ja lomat lyhyemmiksi
Julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen puolittaminen voisi vähentää valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden menoja noin 813 miljoonalla eurolla vuodessa.
Kartoituksessa tarkastellaan myös julkisen sektorin pisimpien vuosilomien lyhentämistä 38 päivästä 30 päivään sekä työntekijöiden palkkojen alentamista yhdellä prosentilla.
Lisäksi julkisen sektorin vuotuista työaikaa voitaisiin pidentää 24 tunnilla ilman lisäpalkkaa, mutta säästöjen toteutuminen edellyttäisi henkilöstömenojen vähentämistä ja muutoksista olisi neuvoteltava työmarkkinaosapuolten kesken.
7. Nuorten terapiatakuu voitaisiin kumota
Ministeriön kartoituksessa tarkastellaan myös vasta käyttöön otetun lasten ja nuorten terapiatakuun kumoamista.
Muutos poistaisi alle 23-vuotiaiden tiettyjen mielenterveyshoitojen aloittamiselle säädetyn kuukauden määräajan, ja sen arvioitu säästö olisi noin 35 miljoonaa euroa vuodessa.
Myös vuonna 2021 voimaan tullut oppivelvollisuuden pidennys voitaisiin perua, vaikka ministeriön mukaan muutos saattaisi vähentää toisen asteen tutkintojen suorittamista ja heikentää nuorten työllistymistä.
8. Nelihenkisen perheen lomamatka voisi kallistua 240 euroa
Suomesta lähteville lentomatkoille voitaisiin määrätä uusi matkustajavero, joka lisättäisiin lentolipun hintaan.
Ministeriön esimerkkimallissa kotimaan ja EU-alueen lennoista perittäisiin 15 euroa matkustajalta ja muista lennoista 60 euroa, jolloin nelihenkisen perheen suora lento Thaimaahan kallistuisi 240 euroa ja Kanariansaarille suuntautuva lento 60 euroa.
Myös laivamatkoille ehdotetaan 10–30 euron matkustajaveroa, joka voisi kasvattaa esimerkiksi perheen lomamatkan kustannuksia kymmenillä euroilla.
Säästölista julkaistiin ennen eduskuntavaaleja
Ministeriön kartoitus on laadittu tilanteessa, jossa Suomen julkista taloutta arvioidaan tarvittavan vahvistaa seuraavalla vaalikaudella noin 8–11 miljardilla eurolla.
Säästövaihtoehtoja on tarkoitus käyttää poliittisen keskustelun ja päätöksenteon pohjana, eikä niiden euromääräisiä vaikutuksia voi sellaisenaan laskea yhteen.
Lopullisen sopeutustarpeen on määrä tarkentua tammikuussa 2027, minkä jälkeen puolueet voivat ottaa säästö- ja verovaihtoehtoihin kantaa kevään eduskuntavaalien alla.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Yli 6 000 euron eläkettä saavista 81 prosenttia on miehiä – Kauniaisissa keskieläke on 3 850 euroa
Eläkesäästäjän veroetu katoaa vuodenvaihteessa – rahat voivat silti jäädä lukkoon
Löysitkö panttipullon? Hallitus kaavailee nyt muutosta panttitulojen verotukseen
