Epätodellista
Nyt ei väsy enää tästä pahene…
sillä viime yö meni harakoille pojan kotiuduttua töistä. Minulla oli varalla vain korvatulpat, ja vaimensivathan ne äänet, eivät kuitenkaan tuoneet unelle jatkoa. Nyt tuntuu että silmät menevät aivan eri tahtia…
Väsynyt…
jo tiistaina. Päivät ovat edelleen rankkoja jos mielenkiintoisiakin. Lisäksi väsyyn vaikuttaa yksi hylkäri asiassa josta olin ollut satavarma. Sellainen vie voimat joksikin aikaa. Onneksi kysymyksessä ei ollut mikään elämän ja…
Viikonloppuna…
kävin vanhuksien luona kesämökillä, jossa he viipyvät kesän alusta syksyn alkuun. Itse ehdin siellä harvoin käydä; autottomalle se on hiukan tavallista hankalampaa. Näin lyhyt, alle vuorokauden, reissu on ihan sopiva…
Leppoisa…
on olo näin viikonlopun alussa. Työn- ja työnopiskeluntäyteinen viikko takana, sekä muistissa monia möhläyksiä jotka vielä jonkin aikaa kirveltävät. Hetken kuluttua harmittavat enää hiukan, huomenissa tuskin lainkaan. Vaikka pääkopassa onkin…
Pitkän päivän ilta…
lähenee jo loppuaan. Töistä palattua aika on mennyt kuin siivillä, lepattaen ja pikkuhiljaa maata kohti mennen. Esikoinen käväisi syömässä sekä päivittämässä viime kuulumiset. Hänelläkin on niin paljon omia menoja, että…
Päivästä toiseen…
ja kolmanteen. En vielä ole päässyt sinuiksi tämän sivuston, saatikka oman osioni kanssa. En oikein tiedä, mitä sille, tai mitä sen kanssa, pitäisi tehdä. Kukin varmaan tavallaan. Tämäkin työpäivä on…
Tästä se lähtee…
… kirjallinen urani. Tähän mennessä olen kirjoittanut muiden aivoituksia (siis puhtaaksikirjoittanut) ja hiukan yritellyt omia ’muistelmiani’. Muistelmien kirjoittaminen on töpsähtänyt siihen, että en muista. Kirjeiden kirjoittaminen on toki helpompaa, ehkä…