Epätodellista
Yhä vain…
… sateesta huolimatta pohjoisen puolella oleva lämpömittarini näyttää +20 astetta. Loivaa raikastumista on havaittavissa, ja ensi yö on ehkä helpompi. Tai, viime yötähän en ollutkaan omassa punkassa, vaan yökylässä. Ystäväni…
Illan tyyntä…
…hellepäivän jälkeen. Päivän kuumuutta saa tosin nauttia vasta työpäivän jälkeen, jolloin silloinkin on järkyttävän kuuma. Kuinkahan lienee keskipäivällä, jaksavatko ulkotyöntekijät työskennellä vai onko heillä lakisääteinen helleraja, kuten talvipakkasilla on pakkasraja?…
Ilta saa…
…uinahtaa, päivyt vetten ja metsien taa. Kai laulu näin meni, vanhoja iltanuotioita muistellen? Käväisin jälleen parin tunnin pyöräkiekalla, josta tosin melkein tunnin istuin rantakivikossa ristikkolehteä ratkoen. Olisinpa vain saanut yhteen…
Hyvän päivän…
huonompi ilta. Näitäkin on; päivä menee upeasti, ja sitten jokin tökkäisee ja se on siinä. Itselläni tämä kävi töistä palattua, kun pistin asuntohaun päälle ja: miksi ihmeessä laitoin aluehauksi edellisen…
Katkoo…
tämä kirjoittaminen. Kuinka kummassa vuorokauteen saisi muutaman lisätunnin, kun eivät nämä tahdo riittää. Toisinaan pohdin, mitä oikeasti tekisin, jos saisin lisätunteja. Luultavasti tekemistä vain kertyisi lisää ja taas tunnit kävisivät…
Tilipäivä…
ja tilistä jäi vain haikea muisto. En varmaan ole ainoa, jolle niin käy, joskaan tietoisuus ei paljoa lohduta. Varmuuden vuoksi kävin töistä palatessa ostamassa kaksi kassillista ruokaa, ettei ainakaan heti…
Elämän tarkoitus…
lieneekö kukaan sitä vielä löytänyt, tai onkohan sille edes yhtä ainoata selitystä? Tai, mitä tarkoittaa elämän tarkoitus? Jospa tämä onkin vain edestakaista liikettä; yksi sukupolvi vie elämää maapallolla yhteen suuntaan…
Huoh…
ja viikon ensimmäinen pulkassa. Kyllä osaa olla tylsääikävää. Olen vasta reilun vuoden ollut näin, ilman yhtäänketäänmissään. En ymmärrä, kuinka kukaan jaksaa sellaista vuosikausia, jopa -kymmeniä. Niin vain on. Hatunnosto kaikille…
Taas vapaalla…
ja viikonlopun ensimmäinen aamu. Hiukan särkyinen olo. Eilen tuli pyöräiltyä tavallista enemmän; kävin asuntoesittelyssä ja sen jälkeen pyöräytin naapurikaupungin supermarketissa tarjouskahvin perässä. Ei siinä mitään, vaan kun en ollut osata…
Aamulla…
heräsin kuin kuolleen unesta. Olin nukkunut yhdeksän tuntia täysin tajuttomana; en muistanut edes yöllä katsomiani unia. Katselen yhden yön aikana enemmän ’leffoja’ kuin viiden vuoden aikana oikeassa kinossa 🙂 Onnekseni…