1-15.HEHKEE

Heinäkuukin tuli nopeemmin ku huolimaton äiti uurastaa. Kuun alku meni vielä melko reippaasti, koska oli duunia enää tuo kuun eka viikko. Oli melkosen messevää keliäkin luvassa Ruisrääkkiin, vaikken sinne ollu edes menossa. Sitten koitti se vika duuniyö. Meitä oli siellä vaan kolme jannua, kun pe-la yönä ei tuu tota tavaraa niin mahrottomasti. Paiskottii parit laatikot ja käytii tupangilla, tunnin välein. Lepposaa SIIS. Sitte iski vielä illemmalla idea, että vois vaikka selvitä pikakeitolle vielä jos oikeen koittas. Ja niin siinä kävi, että työt loppu yhdeltä. Mentii yhden lentäjäpojan kanssa mun luo armeijatyyliseen pikasuihkuun (ei yhdessä) ja siitä cityyn. Olin kaks tuntia ennen pilkkua Edisonin kaljajonossa. Siitä sitten pikavauhtia koomaa päälle ja soittelee tutuille ja tuntemattomille yöpaikkaa, ettei tarvi mittarilla ajella. Tietty yks keino ois ollu pokaa joku chicksi, mutta seki daami jolle juttelin, oli kaksinkerroin ja hädintuskin tolkuissaan. Yks vitun hyvä syy, miksei kiinnosta baarista juuri ketää muidua YLEENSÄ pokata. Suurin osa näistä kottaraisista muuttuu tenua otettuaan kotkiks ja haahkoiks. Tai jos ne ei oo jurrissa ja koitat nätisti lähestyä, niin AVOT!! Turkulaisuus oikeen otetaan pintaan ja katotaan kohteliasta herraa ku halpaa makkaraa. Tai sitten katseesta voi nähdä ajatukset; ”Ootsä jannu väärällä lääkityksellä, mulle saa tulla puhuun baarissa?!!”

Olen jo pidemmän aikaa tehny ”tutkimusta” turkulaisten neitojen käyttäytymisestä baarissa ja vähän muuallakin. Yllättävää, tämä ei juurikaan koske muualta muuttaneita. Yks päivä aloin laskee, että vaikka mulla suurin osa kavereista naisia, niin ei taida yksikään olla alun perin Turusta. Eikä muuten ihme, nämä emännät leikkii prinsessaa baarissa ja vähän muuallakin, eikä niihin oikeen voi tai EDES halua tutustua! Sitä istutaan esim. baarissa pöydässä tuulenhalkoja kohti kattoa, eikä sillon todellakaan sovi miesten lähestyä. Ne istuu pöydässään ku arvotaulut seinällä. Kattoo saa muttei kauheesti koskee!! Sitten luodaan helvetillinen Kiinanmuuri ympärille, ettei kukaan vaan pääse koskaan tylyttään. Jos mies yrittää vähän vinkata silmää flirtillä, tai tekee rohkeen vedon ja tulee jutteleen  VIKATIKKI!. Nämä neidot ottaa sen heti yrityksenä päästä pitsikankaan sisäpuolelle tai säälittävänä iskuyrityksenä. Mutta mitäpä naiset Turun, jos vähän relaisitte, voisitte saada vaikka mukavaa juttuseuraa baari-illaksi ja ehkä pari herrasmiesmäisesti tarjottua drinksua. Aina ei tarvi olla naama norsunvitulla ja olettaa pahinta, meitä gentlemannejakin kun vielä on olemassa. Varmasti naisille täällä Åbossa tuottaa kaikista eniten vaikeuksia alotteenteko. Se on vissiin niin helvetin vaikeeta hymyillä, vinkata silmää, näyttää käsimerkkiä tai jopa mennä jutteleen miehelle juottolassa. Minäkin kun liikun suurimmaks osaks yksin, niin mua on helppo lähestyä. Mut ei, kilpi kiinni ja vetäydytään omaan kuoreensa! On tietty sitten kokemuksia niistäkin, jotka on tullu jubaan. Yleensä ne vaan sattuu oleen vapaalla Kupittaan myssyparantolasta, ja niiden alotus on luokkaa: ”Kun mä täytin 14, smurffit teki lumiukon mein pihalle, eikä päästäny mua leikkeihinsä. Siitä asti mä oon ollu vakavasti tasapainoton. Mä oon muuten Mira ja mä syön masennuslääkkeitä”!! Kerran yks lortto tuijotti allekirjottanutta 10 minsaa baaritiskillä. Rohkaistuin ja kysyin ystävällisesti: ”MITÄ???” Se vaan vastas: ”Eiku mietin tossa vaan, että miltä maailma näyttää rillien takaa……”

Oon joskus myös kuullu, että jossain treffipalstalla nämä Turun hempukat mainostaa kovaan ääneen; ”en etsi pinnallista miestä blaablaablaa”, mutta jos herralla on vaikka väärän värinen paita kuvassa niin, BYEBYE (ja et oo mun tyyppiä)! Sitten porataan kavereille miten ollaan sinkkuja vanhojapiikoja; YLLÄRIPYLÄRI!
Oiskohan näillä Åbon naurettavilla hameenkantotelineillä omassa itsetunnossa vikaa ja helvetin pahasti. Ne jotka jo tuuppaa siellä kokonaista herneenversoo nenäänsä, voin sanoo että tämä ei ole yksin mun oma mielipide. Mä olen se joka uskaltaa sen ääneen kirjottaa! Mikähän mahtas olla syy näiden neitojen mentalivajaukseen? Oiskohan ne ollu niin köyhästä perheestä, ettei barbille ollu varaa ostaa vaatteita ja sitten ne on nähny neljätoista kesäseks asti sen täydellisen kumilelun vartalon. Sitten ku oma on hitusen erilainen eikä sovellu yhteiskunnan luoman paineen alla siihen ihannemuottiin. Ohan se ihan perkelettä omistaa pienet rinnat, isot perse, eikä oo edes pinkkiä Corvettee jolla kompensoida tota vajavaisuutta! Vähemmästäkin ego ja sisäinen kiltti turkulainen saa kamalan kolauksen. Tuskaa korventaa vielä tieto, että ainoo ystävä on homo-sisustaja Tomppa, jossa on enemmän naista ku sussa ikinä ja joka on saanu enemmän miestä kun tuut ite koskaan saamaan. Sitten nämä kuningattaret esittää tavatessaan pikapsykologia, ne kykenee viidessä minuutissa sanoon, että kuka niiden tyyppiä on ja kuka ei…ELI EI KUKAAN! Vitut sanon minä, varsinki entisenä todella ujona poitsuna. Mä en tiedä kuinka itsestään selviä nämä huuhkajat on, mutta allekirjoittaneesta ei todellista minää saa selville ihan viidessä minuutissa, ei edes päivässä. Näin myös haluisin ajatella muistakin, ellei sitten ole todella tylsä persoona. Ehkä mussa on sitten liikaa joillekki tapauksille.
Tässä vaiheessa on varmaan syytä ottaa myöski puheeks asia, josta miehiä syytetään; keskustelemattomuudesta suhteen päättyessä! Kevään/kesän mittaan tapasin pari kiintoisaa tapausta, jotka ei ole osannu keskustella, vaan kaikki päättyny tekstariin. Juu, M&M varmasti tietää kenestä puhutaan. Ei uskois, että Turussa on vielä 26v lapsellisia naisia! Tai sitten on näitä tapauksia, jotka on päästään vialla. Esitetään fiksua, mutta se on kaukana todellisuudesta. Ainoo koulu, jota on käyty, on autokoulu, sekin reputtaen. Sitten sitä omaa pahaa oloo puretaan muihin. Oma puolustuskeino on diagnosoida muita typerillä väitteillä, vaikka itessä esiintyy narsismia ja psykoottisuutta.
No mutta, onneks ei tarvi lähtee kun 200km Hesaan, niin on asiat eri tavalla. Kuhan stondaat baaritiskillä tai vaikka kaupan jonossa, kohta on jonkun märkä kieli sun korvassa, neidot hymyilee takas hymyyn eikä näytä ”haista minä vittu”**-ilmettä!

No se siitä aiheesta, ei ne kuitenkaan ota opikseen.
Kun duunit oli loppu, alko oleen taas komiaa hellettä. Hengailin hetken Turussa, shoppailin leffoja ja muuta mukavaa. Löysin eräästä trendikenkäliikkeestä kolme paria komeita vaaleita kenkiä, sellasia vapaa-ajan tossuja. Marssin sisään ja kysyin myyjältä tuttuun tapaan; ”Löytyykö miestenkenkiä?” Myyjä tais olla niin pahasti provikoiden perään, kun sen keuhkoputkesta asti lähti kimakka Mikki- ääni; ”Juu tietty löytyy!” Mä olin tohkeissani ja annoin mammalle selvän merkin ostohalukkuudesta; ”Näistä kolmesta parista, alkaen numerosta 47, kaikki tänne!”
Tädillä pyöri silmämunat pallossa ku hedelmäpelissä ja änkyttäen se sopersi jotain, joka kuulosti tältä; ”eeeee…eiii meillä sellasia ole!” Mä sanoin, et; ”Nyt perkele hoidat tuon astmas kuntoon ja lopetat valehtelun; just sanoit teillä olevan miestenkenkiä!”
Tulilanka palo jo siinä vaiheessa pahasti. Sitten se provikkansa menettäny ihmisraunio alko esittelee mulle muita kenkiä, lähinnä mustia ja joista löytyy 45 ja 46 numerot. Sokka lähti siinä vaiheessa, en tiedä miten olin muka antanu ymmärtää, että mulle sopis joku saatanan tonttutossu. Tai edes se, että mua kiinnostas mustat kaneetit, olinhan aiemmin osottanu tädille liikkeen kaikki VAALEET kengät. Sanoin ystävällisesti vielä, että kiinnostaa VAIN vaaleet. Eikö tää perkeleen latvaroso palveluhenkilö kanna mulle mustia alamittasten kenkiä sylikaupalla. Mä sanoin sille tähtimyyjälle, et; ”mä meen tonne tein naapuriliikkeeseen”! Sinne se jäi hymähteleen mun perään, mut mullehan ei vittuilla!

Turhaan kulutin tossusta pohjaa, viereisessä liikkeessä oli valikoimaa vielä vähemmän. Ne neuvo sentään siellä siirtymään Myllyyn, jossa ois isompi valikoima. Myllyyn siis, MUTTA EI JUMALAUTA! Siellä oli varmaan tän ekan liikkeen mummun sisko töissä. Se hikoili ku Tom Jones kuulleessaan mun kengännumeron. Ja sama laulu taas, tääkin täti (ilmeisesti kuuro) alko tyrkyttää mulle alamittasten mustaa nahkajalkinetta. Mistä nämä tällaset myyjät löytyy, ihan taatusti Kelan uudelleenkoulutettavaa porukkaa!. Eipä oo vielä koskaan kännyä ostettaessa tyrkytetty leivänpaahdinta tai autoo ostettaessa kauhakuormaajaa!

Tollasen kaupunkiseikkailun jälkeen kaipasin chillailua ja vaihdoin taas hetkeks maisemaa landelle, siellä rentoutuu eikä tarvi herneneniä kauheesti katella. Sitä rentoutuu kummasti ihan vaan chillaillen. Harmiks/onneks ei edes duunipaikkoja oo kauheesti tarjolla, ainakaan heinäkuussa. Otin siis vaan taas loman kannalta!

** ILMEISESTI MELKO KÄYTETTY ILMAISU KOUVOLASSA!

Kirjoitettaessa soi CKY; Bran´s freestyle