Blogi

Alkuviikolla en tehny muuta ku möllitin himassa. Tai no joo, suunnittelin mä siskon toukan ristijäisiin tota voikkarikakkua, kun multa sellanen oli ”tilattu”. Mutta tollanenhan on mulle melko tarkkaan ”pala kakkua”, joten loppuajan kattelin vaan leffa-arkiston helmiä. Keskiviikkona sitten oliki taas aika siirtyä vehreän luonnon, viljapeltojen, landepaukkujen ja tylsän elämän pariin landelle. Oikeestaan siellä oli sitä aivan samaa kökkimistä ku koti-Turussakin. Landella vaan on noita virikkeitä; netti ja telkku, jotka kyllä melko nopeesti addiktoi herkän ja heikon ihmismielen. En tiä miten se tähän liittyy, mutta kun tietää vaan yhden puolen, on altis hyökkäyksille ,)!
Tähän helvettiin toi oman suolansa taas kerran alkava BB 2008. Perkeleen perkele. Pitääkö tollasta chaibaa syöttää telkusta. Se on yks maailman paskimmista ohjelmista ja silti sitä kattoo vähintään toisella sivusilmällä. No, eikös joku hirvee lehmä sitten vilauttele siellä jo nisää heti ekana iltana poreeammeessa. Ei muuten yhtään tyrkky edes, vaan fiksu ja joviaali nuori nainen, jolla on vaan lappubikini hiukan löysässä. JUST! Enpä ton pidemmälle jaksanu katella, mutta Wittu kun ei voi välttyä tolta ohjelmalta vaikka kuinka haluais. Meet sitten minne vaan, niin aina joku saatanan tirkistelijäluonne höpöttää kyseisestä ohjelmasta, ku se olis maailman ainoin telkusta tuleva ohjelma. Perkele ku istut pankissa, niin virkailijatäti heittää small talkkia; ”Hei, Näiksääää ku Cheri ja Harri nussi peiton alla…ne väitti ettei ne nussinu mut varmaan nussi..mää tiän, mää tiän”
Kelassa istuessa taas virkailijan artikulointi taas menee näin ; ”Jaahas, tää sun asumistukihakemus on kyllä hylätty. On se sitte niillä muuten aika jännä se uus tehtävä!” Siinä oot sitte monttu auki, että; ”mitäs se nutturapää oikeen horisee?” ”Niin, ku ne naiset joutuu siellä vaan remppaan ja äijät istuu sohvalla munia raapien…!” Siinä sitte keräät kamas ja mietit, että on tainnu Kelan toimistolla olla lääkefirmojen pitämät kesäjuhlat, ku täti horisee outoja.
Sitte oot menossa ottaa reilusti päiväkeittoo keskustaan ja hyppäät dösässä jonkun höppänän pikkumummun viereen, niin eikös ala tuttu papatus; ” On se Johan vaan eri vekkuli poika ja niin komee. Mulla on muuten se suihkupalvelu, siinä näkee kuka käy suihkussa ja koska. Siitä tulee oikeen ilmotus mun kännykkään…!” Just joo. On sitten ollu pakko perustaa tollanenki palvelu, että tirkistelijät ja limaset vanhat (entiset pedofiilit) sedät saa katella, ku ihmiset pesee itteensä. Siellä sitten on talossa oltu asukkana pari viikkoo, eikä oo ollu piparista/meisselistä tietookaan, niin suihku on kiva paikka ”miellyttää itteensä” tai ns ´”temmeltää omalla hiekkalaatikolla”! No, tästähän nää STNAN tirkistelijät saaki iloo itelleen!
Miehillä on aina tietty puolustautumiskeino. Ainahan voi sanoo ulos päästyään ja Vapun kysyessä: ”No, sulla tuntu olevan yksin säpinää usein tuolla suihkussa?” että : ”MITÄ VITTUA SE KELLEKKÄÄN KUULU, MITEN NOPEESTI KULLINI PESEN!”

Joo, sitten talossa on Niko, joka väittää olevansa Bi. Nyt tulee paljastus ja kaikki ne, jotka ei halua tietää, sulkekoot silmänsä; Se on umpihomo! Sitten vielä astrologi tai joku helevetin psykologi, joka väitti näkemänsä perusteella suurin piirtein näin; ”Nikon kaneetti on nyt Marsissa ja polyyppi venuksessa, että se on loistava näyttelijä. Saattaapa se näytellä tuota Bi-henkisyyttäänkin” Taitaa astrologilla olla synapsit sekasin ja asteroidit radaltaan, kun tollasia hölisee. Kattois perkele sitä jannua. Kuka selväjärkinen heteromies menee telkkuun ja puhuu, ku pikkulikka barbikaupassa, juoksee kädet heiluen ku teinityttö hämähäkkiä pakoon. Sitten se pillittää kännissä ku pissis Onnelassa perkele. Iso mies poraa vaan, jos eukko on ajanu porchen kylkeen ison naarmun tai Suomi voittaa Karjalaturnauksen!
Ja kaikki te jotka veditte ison meloonin tuulenhalkojaanne tosta äskeisestä, tai ootte koukussa kyseiseen ohjelmaan, sanon teille pari sanaa: ”Hommatkaa STNA elämä!”. Tehkää kuten mä, laitatte villasukat jalkaan, täytätte eläkeläisten ristisanavihkoo ja katotte lauantaisin Anttiikkia antiikkia sekä Avaraa luontoo!

Vedin siis lepposasti rentoo lauantaille asti, kunnes sitte aloin hissuksiin väsään tota voikkarikakkua. En saanu ku leivät kantattua ja täytteet tehtyä, kun päätin lopettaa uurastuksen ja jatkaa vasta ite juhlapäivänä. Sunnuntaina sitten oli herätys ajoissa, sattuneesta syystä. Kikkailin hetken, join aamukahvit ja päätin alkaa rakennuspuuhiin. Onneks bileiden asianosaiset saapui te paikalle, päätin delegoida homman eteenpäin ollen itse vain työnjohto. Kakku tuli ku tuliki valmiiks ja sitten piti enää laittaa ittensä kuosiin. Se nyt on hommista helpoin. Kun on kiva katella ja paha pidellä. Bileet meni ihan OK, kaikenmaailman kuvanottamisia lukuun ottamatta. Vihaan kameroita, sen vois muutki jo vähitellen ymmärtää. Bileet loppu ja sai rauhassa viettää lopun sunnuntaista.

Viikko alko taas kuten normaalisti. Ensin tulee maanantai, sitten tiistai…tai kuten Joey Frendeissä; Monday; first day, Tuesday; Two day, Wednesday; what..when?, Thursday; Third day.
No näin siinä tais käydä, sillä oltiin Sillanrakentajien kanssa suunnittelemassa Lapinnoidan synttäriylläriä ja tietty keskiviikkohäppäreillä Oscarissa. Ihan vaan muutaman oluen voimalla siinä heitettiin ideaa ja mähän se sain sitten tällä ylisuurella ”vapaa-ajalla” juosta ympäriinsä. Siinä sitten istuskellessa, Jii soitti työkuvioistaan ja että miten sitä vitutti. Kaljottelua oli luvassa silläkin suunnalla. Mä kipasin suunnittelupaltsun jälkeen Edisoniin kehittelemään syndesankarin **TUN pinkkiä drinkkiä (huom. Riimittely..saa varastaa!!)! Kyytipoikana yksi olut ja sitten jannuja vastaan Dailyyn. Siellähän se juominen sitte vasta halpaa onkin, ja porukkakin läänintaiteilijasta lääninjuoppoon!
No Dailysta taas tietty Rentoon ja siitä sitten kotiin hyvin sulavasti.
Torstaina sitten aamusta (eikä mitenkään oloon, joka oli mahtava, liittyen) päätin pitää vuoden toisen tipattoman hetken. Tosin nuo tulevat syndepippalot tulis tekeen loven tähänkin suunnitelmaan. Ja onhan vielä tulossa perinteinen StandUp Turku-happening, jossa ollaan oltu kaks vuotta peräkkäin. Se on ollu niin loistava, ettei sitä sovi unohtaa tänäkään vuonna. Sitten olis vielä tulossa nuo vuotuiset ”puutarhamessut” heti syyskuun ekana viikonloppuna. Mua ei nuo tollaset messut juuri nappaa, vaikka harrastelijapuutarhuri olenkin. Kyllä puskaa ja ja Kevätyökköstä pääsee tsekkaan ihan ilman maksuakin! Tämän mun ”puutarhaharrastuksen” selittää helposti sillä, että selailin vanhasta muistista oman ”aatelisen” sukuni nettisivuja. Olen nimittäin kaukasta sukua itte Ike ”SaaksSultaTekstarillaPiparia” Kanervalle. Tämän mun puhelahjani ja kokoomuslaisesti pohdiskelevan mutta, ah niin likaisen, mielikuvitukseni selittää se, että olen myöskin sukua kansanedustaja Maija Perholle. Ja viimeisenä, joskaan ei vähäisimpänä tämän minun taiteellisuuden ainakin alkoholin osalta selittää seikka; Sukuni parhaimmistoon kuulu itse Alvar Aalto! Ehkäpä juuri siksi Alvar baarina kiehtoo minua suuresti, mene ja tiedä.
Enpäs sitten loppuviikosta edes ajatellu alkoholia. Selailin leffaharrastukseni tuottamaa tulosta, ja tsekkasin vanhoja kunnon toimintaleffoja…VHS:nä!! Aika kulu melko nopeestikkin vielä eikä oleilu tuottanu mitään tuskaa. Sunnuntaina tämä, aiemmin mainitsemani, aasialainen au pair-tyttö (jonka päästin takasin kotimaahansa, en mä tarvii kokkia) laitto viestin. Se oli saanu kaksostytöt ja niillä oli ristiäiset menossa. Nimiksi kuulemma tuli, minun inspiroimanani, Fook Mi ja Fook Yu!
Diidapadaa dai…

Taas uus viikko edessä..landella. Oli siis aika rauhottua ja ottaa relasti. Päivät suju taas nopeesti kun ei ollu oikeen mitää tekemistä. Pidin talon kuosissa, kokkasin päivän safkat ja tietty surffasin netissä, ku pahempiki Pepsinörtti. Työpaikkojakaan ei oikeen ollu mainittavasti vielä tarjolla, kun kaikki nuo rekrytoinnista vastaavat pomot on vetämässä Kossua mökeillään. Sitten tärinöissään ne tulee takas ja miettii, et pitäs varmaan hommata lisää porukkaa. Ja kankkuspäissään saattavat vielä palkata mut! No tais olla keskiviikkona, kun Hepa Mesessä ilmotti perjantaina olevan kotibilleet. Tuollanenhan on tässä elämänvaiheessa niitä suuria tapahtumia ja sitä oli mietittävä yhtä intensiivisesti, ku teiniraskauden keskeytystä. Torstaina kitalaki alko naksuun em. tapahtuman johdosta. Perjantaina, kun joku oli laittanu fyrkkaa mun muutenki lihavalle tilille, niin naksuminen oli niin voimakasta ettei sanoista saanu enää selvää. Tein siis normaalit kotityöt ja kokkasin. Sitten adoniksen vartalo kuosiin ja junalla Tkuun. Käväsin nopeesti himassa, ja lähdin eväineni Heidin luo. Mukana oli muutamat oluet, sidu (älkää kertoko kelleen, että karski mies joi tuota engelsmannien ja irkkujen keksimää mehujuomaa!) ja ouzopottu.
Siellä sitten istuttiin hienossa seurassa, suurin osa pariskuntia joiden juomatottumukset on yllättäen muuttunu. Mä maistelin oluitani ja muita nektareita, samalla kun pariskunnat litkii hienosta lasista tuliaispunkkua ja pohtii miten ihana ”bukee” siinä on. Mä taas mietin oluistani, että miten vitussa se saksalainen lager oliki niin halpaa ja kuitenki juotavaa. Väliin tein harmaan drogin Ouzosta ja hanahuuberista. Ja taas, kuten monesti ennenkin, juomat loppu kesken parhaimman hetken. Onneks isännällä oli suomipoijaan pullottamaa väkijuomaa kera energiajuoman, ja siitähän mä fiksasin itelleni dringin ja kaks. Ja kohtahan se meni niin että kuvaaja oli sammunu ja mun filmi loppu kesken. Olin sitten soittanu personalsuharille, joka auliisti mut poimi kotiinkuljetettavaks. ABC-asema teki vielä ennen sammumista mu kanssa kattavan sponsorisopimuksen kahdesta cesarsalaatista ja sitten kotiin ”nukkuun”! Aamulla olo tönkkö mutta rietas. Koska foorumi on kuitenkin lastenkin käytössä, jätetään kertomatta yksityiskohdat tästä yksinäisestä hetkestä!
Koska perjantai-ilta oli kuitenkin suhteellisen baariton, lauantaina hinku sinne oli kova ku kivimiehen** käsivarsi ! Eroottisesti latautuneen illan aikana sitten taas maistettiin juhlapullosta parit viskit. Sain kyydin ja suuntasin Bremer-nimiseen kellariin. Kippasin pari olutta, ja sain seuraks dueton J&J. Otettiin vielä yhdet ja lähdettiin kiertään juottoloita, Blankon kautta vedettiin Edisoniin. Piti olla taas matka lopulta Bökeen, mutta sekin ajatelma kuivu ku meikäläisen kasvit viikossa. Eilispäivän kuski oli myös tämän päivän kuski ja pääsin taas nätisti himaan tutimaan. Sunnuntai oliki sitten ihan rentoo oleilua ja kokkailua. Hain iltasella vielä paikallisesta vuokraamosta leffan, ja tämä paikan työntekijäneito ahmi mua silmillään kuten monesti ennenkin. Selvästi se ois halunnu maksun tuosta leffasta muulla tavalla kuin normaalilla transaktiolla. Piti pikimin kysyä daamista leffaseuraa, mutta mä olin niin poikki fyysisesti, ettei musta ollu mihkään puhumista fyysisempään. Unta luumuun ja uus viikko edessä.

** 1998-2001 Loimaan Kiven palveluksessa kovimpana työmiehenä mitä historia tuntee

Perjantaina oli sitte tarkotus lähtee kunnolla alottaan tota laiturifestaria. Treffasin alkuillasta yhden helmen jokilaivassa ja mentiin sitten mun luo syömään, kokkina luonnillisesti minä! Tein kunnon pihvit kermakastikkeella ja seuraks uusia perunoita sekä salaattia. Saatiin syötyä ja mä siinä samalla sitten maistelin hiukan miesjuomaa. Neito ei luonnollisesti maistellu mitään (ei edes varissuolasita mieskebakkoo) kun oli autolla Salosta asti. Kun neito otti ja lähti saamattomana, niin mä litkin hetken nektaria ja otin pienet päikät. Kun oli heräilyn aika, mä en meinannu millää päästä ylös sängystä, ja teki mieli jäädä koisaan. Mutta paskat, nukkuminen on homojen hommaa, ja mä vedin itteni vastustamattomaan olotilaan ja maistoin vielä yhden viskin. Siitä sitten dösä alle ja cityyn, tarkemmin jokipaattiin. Porukka oli vaan lisääntyny, eikä taaskaan kirjaimellisesti. Siis sakkia oli ku pikkulikkoja Meurmannin konsertissa. Hivuttauduin Papa Joen portille...vittu; sinnekki 5 metrin jono. Pääsin kuitenki melko nopeesti ineen ja tiskille ei tarvinnukka kauaa jonotella. Mutta jonossa sattu jotain outoo, joku taputti olalle siinä seistessä. Käännyin ja katoin noin metrin alemmas. Sellanen kikkarapäinen söpö londi katto mua silmiin ja mä takas. Seistiin molemmat ku alokkaat valatilaisuudessa hiljaa ja kateltii toisiamme varmaa puol minuuttia. Sitte mun tulilanka palo ja tokasin daamille, että; "niin?" Muidu oli taas hiljaa hetken ja sano; "Sä et taida tietää yhtää et ketä olen?" Mä vastasin myöntävästi ja muidu käänty ympäri ja meni takas kavereidensa luo. Ja tällanen mua ärsyttää Turussa...muidut ei vaan handlaa homma, olis vittu voinu edes valasta että tunteeko mua vai yrittikö vaan MUKA pokata. Niin ja mulla ei tosiaan ollu mitään hajua (tai makua) kyseisestä daamista! Sain bisseni,litkin sen melko nopeesti ja päätin lähtee jatkaan matkaa.
Menin Edisoniin, jossa tuli maistettua muutamat bisset ja päätin siirtyä vielä pikaseen Börseen. Em. Viihtymistilaan oli TAAS helvetillinen jono, mutta päätin kiltisti jonottaa, että saan edes rannekkeen tulevaan varten. Ehdin vissiin sen yhden oluen juomaan ku jo piti siirtyä omaan tai vieraaseen majotukseen. Taisin jopa valita jälkimmäisen vaihtoehdon.
Lauantaina sitte oliki se varsinainen bileilta. Oli ihan OK olokin kun ei ollu perjantaina hirveitä juotua, enemmän vaan naureskellu kauheessa kaasussa törttöileviä ihmisiä. Ja pakko sanoo, että muidut osaa kyllä olla jurrissa, jumalauta. Ja se jos joku on varsinainen turn offi! Tai jos ne ei oo kaatosimassa, ne istuu hiljaa pöydässä ilmeettömänä...tai yleensä naama norsunvehkeellä! Ei ihme että Turku on jämäsinkkujen kaatopaikka. Eihän täällä voi lähestyä naisia, ku toinen puoli näyttää siltä, että saat rinnuksilles nelivärihaukotuksen. Toinen puoli sitten taas näyttää siltä, että ne on lukenu Cosmosta artikkelin; "10 niksiä: Näin saat istua baarissa rauhassa"!
Kyllä täällä osaa joku flirtatakki; itteeni isommat neidot, jotka vetää epärytmistä perseenkeinutusta tanssilattialla kamalissa "DO NOT FUCK ME-bootseissaan"! Tai sitten sellaset ihanat neidot baaritiskillä,joilla on sormus vasemmassa nimettömässä. Ne taas tekee sen, koska niiden anabolipoikaystävä ei oo kehunu neidon implantteja hetkeen. Ja niistä on kiva saada tämä, herkästi syttyvä,lihasjärkäle mustasukkasuuden partaalle.
No, lauantai-iltasella alko vielä sataan. Ajattelin siis jättää suosiolla laivat rauhaan ja menin suoraan Edisoniin. Litkin parit oluet nopeesti ja suuntasin suoraan sinne minne oli tarkotuskin; Börsiin. Jono oli helvetillinen ja vielä siinä tihkusateessa. Pääsin kuitenki sisään mutta helvetti ei loppunu siihen. Tiskeillä oli perkeleesti sakkia. Päätin saman tien tehdä peliliikkeen ja tilasin kolme bissee kerrralla. Niitä siinä sitten samalla join ja kiertelin paikkaa. Tuttuja oli turha ettiä, oli niin täyttä. Kyllähän sitä tuttuja naamoja tuli vastaan mutta ne oli just tätä norsunvärkkiporukkaa. E jaksanu siis vaivautua vaan kirtelin kunnes mukit oli tyhjät ja hain täydennystä. Käväsin välissä miestenhuoneessa ja kukas se siellä olikaan,Sedu itte! Vittu, että sekin on lyhyt. Heppu meni suosiolla kunnon kusiputkaan, sillä tais hokata itekkin ettei ylety pisuaarille. Mun piti melkeen mennä nostaan vielä kaveria , että ois ylettyny edes pytylle. Mutta eihän sille voi mitään, jos jannu on jääny toisesta päästä hiukan lyhyeks.
No, toinen satsi oluita ja kello näytti aamuyötä ja vikan bussin lähtöaikaa. Kotimatka siis koitti taas liian nopeesti.
Sunnuntaina otettiin sitte melko rauhallisesti...iltaan asti. Käväsin treffaamassa erästä neito ja tietty Edisonissa. Olut maistu vieläki namilta ja deittien jälkeen päätin mainostaa mahtavaa olotilaa kavereille. No käsillehän se meni, Ajri meinaan lähti seuraks. Koulun,Poron ja Rennon jälkeen löydettiin ittemme Fortesta. Kamala mesta se on edelleen, mutta ehdoton sunnuntaipaikka. Tällä kertaa tuli oltua melko hyvässä..filmin tuli värit päälle vasta "haluuks turpaan" -grillillä. Ja nimensä veroinen oli taas, rantaruottalaiset aiheutti kalabaliikkia ja pienen neidon tiskin toisella puolla tuli turvaton olo. No, koittihan se jannuja ojentaa huutamalla, mutta eihän nää puolisvedupellet osannu käyttäytyä. Mä nousin ylös skarpaten ja sanoin hepuille; "Te ootte 10 sekunnin päässä teidän elämän noloimmasta hetkestä, ellei toi kikkailu lopu!" Neito tiskillä katto mua ahmivasti, anto mun makkarapökkikset ja kiitti. Otin mittarin alle, ja suuntasin "nukkumaan"...!