Blogi

Alkuviikko alko kuten ennenkin, ikävä kyllä. Edelleen maanantait sais sotkee suohon ja syvälle! No, sain oloo helpottavan puhelun heti aamutuimaan Lord Of The Rocks-hepulta eli siis kivihommia tiedossa. Tuo on aina kiva soitto, kun kaipaa kuitenki suuresti aina noihin puuhiin missä miehet temmeltää. Kikkailin siis maanantaina sen normaalin rutiinin, kirjastoon Turkkarille, kotiin sopalle ja kylille tsiikaan misukoita ;)! Helvetin tylsäähän tuo on, mutta kun ei omista miljoonaa öröö niin tyydyttävä tohon. Eipä sillä, saahan sitä omaa hauskaa, kun koittaa vähän saada flirtillä Vakken kirjaston vanhan tädin mammaSloggit pyöriin jalassa. Ja taas siinäkin onnistuen, ilmoille heittäen runonpätkän;” Sinä ja minä, niin vähän aikaa. Ei tuhlata sitä turhiin lupauksiin, sillä huomenna ei ole muuta kuin kipeä ikävä.”! Sitten mä kysyin Tabermannin runokirjaa. Tädillä meni sylki väärään kurkkuun ja puna nousi helttaan asti ;)! Heippasin vielä letkeesti ja läksin kuljettaa teoksia himaan. Edelleenki olisin kaivannu Wiikingin opuksia, mutta niitä kun ei näy saavan edes kauppalan kirjastosta. No, hyvähän sitä on munKIN välillä herkistyä runotiikkaan. Alkaa tuntuun, että olen niin kova ja kylmä kaveri, että maa jäätyy kesälläkin jalkojen alla jos seishtuu paikalleen 5 minuuttia pidemmäks ajaks. Maanantaina ei sitten oikeen muuta tullu tehtyäkkä, ne tavis diipadaapat. Tiistaina pitiki katella valmiiks nuo kiventyöstökledjut, ja muut tarvittavat subjektiivit landea varten. Tyhjensin vielä nopeesti jääkaapin sisällön kupuuni, kun ”matkan” pituudesta ei taas ollu mitää hajua. Hyppäsin lanko-miehen kyytiin iltapäivällä ja landella oltiin 40min myöhemmin. Taas oltiin omassa paratiisissa, iso keittiö ja jääkaappi käytössä. Väsäsin heti ison satsin kanakeittoo odottamaan porukoita töistä ja hilpasin koiruuden kanssa kunnon lenkille. Illalla vielä väsäsin parit työhakemukset ilmoille ja lähdin MattiNukun kanssa odottaan innolla kutsua vainajien huvipuistoon. Tossa vaiheessa tosin kello oli jo 1.00 ja sängyssähän sitä pyörittiin ku ryssä Anttilassa vielä klo 2.30. Lopulta se uni sitten kait oli tuli….
Herätys uuteen päivään oli 5.00. Kupillinen myrkkyä ja pari hörppyä jugurttia suoraan purkista…ja mä olin valmis. Kyyti oli pihassa 5.30 ja suunta kohti Sipoota saatto alkaa. Matka on vähän helvetin pitkä ja puuduttava, varsinki noin pimeellä. Onneks liikenne ei oo kovinkaan tukossa tohon aikaan. Pysähdyttiin jossain Huhkajalammella aamutsufeella ja munkilla, papparainen kyydissä otti konuhuikkaa. Tossa vaiheessa vaihdettiin kuskia, mun kun tällä mahtavalla MIES-ruholla on helpompi ajaa tuota uutta Wolkkarin pakua, kuin istua keskellä. Jo tuonne asti päästyämme, mulla oli perse kuollu eikä jalat kantanu, mutta pieni veryttely ja taikakepin tyhjennys teki eetua. Kun oltiin lähdössä parkkikselta, joku venäläinen rahtari tuli ihastelee tuliterää pakua ja kysyy; ”Ojnko tjämä Wv tjurpodiisel..?” Vastasin myöntävästi, kun tämä Uralin oma poika huutelee; ”Ljähteekö se njopeesti…?” Mä tiuskasin vielä, että; ”kuinka nopeesti sitten tarvis lähtee edes..?” Niin Sergei hihkasee naurun saattelemana; ”Mjeillä tjuollanen ljähtee 20 sekunti ja vjielä ilman avjaimia..!” Mitähän silläki mahto kärryssään olla, ois pitäny soittaa pollarit perkele. Ois saattanu löytää vielä vaikka oman fillarinsa, joka katos Lausteelta 2006 Ruisrockin aikaan. Sergein veli Andrei on taatusti fillaroinu jonkun kauheen maatuskan luo Vakkelle sillä ja myyny velipoijaalle sen mitä fillarista jäljellä! Saatana, se oli vielä perintöfillari, itsensä Juha Jokisen (70-luvun lapset taatusti muistaa) veljeltä saatu. Rullaski komeesti eikä kumeja, ei sisä eikä ulko, ollu vaihdettu sitten 80-luvun. No matka taittu, vaikkakin Hesan teillä on hiukan enempi liikettä ja perkeleesti hullumpaa ku Turuuuus. Siellä ollaan millimillissä toisen hanurissa kii ja ohi ei pääse, ellei ole todella hullu ja silmät kii vaan kokeilee rakoo (HHEHEH)!
Saavuttiin Sipoossa mestoille, oli komee härmä maassa ja ilmaki ku optimaalinen anoppi; KYLMÄ! Hommaa oli kiitettävästi ja lavalla oli kivisiä rakennuspalikoita ihan riittävästi päivän puhteiks. Sipoossa taas on se pieni ongelma, että kivilaitteet on melkosen suuria ja vanhoja eli SUURIA. Siellä ei ihan mikään Idolssien -karsintajoukoista pokattu slipoverin-kuluttaja pärjää edes lapion kanssa. Tehtiin korjaukset pariin isoon hautalaitteeseen= kaivetaan noin tonni kiviä ylös, heitetään maata alle ja asennetaan ne takas passiin. Tota kun tekee muutaman tunnin, niin tietää tehneensä, Voin muuten kertoo, ettei sovi tavalliselle konttoriluuskalle. Mutta ne nyt istuuki konttorissa ihan syystä. Ja voin sanoo, lapio on kynää mahtavampi!! Heitettiin me sitten vielä parit jalat (kivet) multiin ja muistomerkit niiden päälle, sekä isäntä itte puhalsi parit nimet sekä pesi parit kivet (Riimitys perkele ;))! Neljän maissa saatiin kivet ojennukseen ja sitten suunta vielä Riksuun pikasille. Kattelin vielä Sipoossa yleisesti ympärilleni huomatakseni miten rantaruotsalaista multaa siellä oli. Sieltä jos löysi suomalaisen nimen kivestä, oli sama todennäköisyys ku löytää heteromies ruotsalaisesta baarista. Riksussa kävästii tosiaa sen verran, et saatiin yks metallilaatta kiveen ja taas on the road! Päästiin lopulta landelle ja olin aika puhki ajomatkasta. Lepuutin hetken läskejä silmillä, kun ovi kävi ja ineen paukkas populaa ku alennusmyyntiin. Kuulin, että kummitäti ja sodassa noin tuhat ryssää peitonnu pappa tulee kylään. Joten pöperöö naamaan ja sosiaaliseks. Kello oli kymmenen kun tä kalabaliikki päätty ja pääsi oikeesti vaan oleen ja hitto et mä olin! Hiukan vässykkänä lisää einestä ruokatorveen, telkusta ohjelmistoo silmäkanaviin ja koisaan.

Sunnuntait on edelleen syvältä hanurista; ei mitään tekemistä kun kaupat ei oo auki, eikä kankkunenkaan kiusaa, Mäkisestä puhumattakaan ;)! Joten sunnuntai menee näin ”väliaikoina” aika samalla tylsällä kaavalla, ku palkanlaskijan tylsä arki! Eli ei siis vaihtelua luvassa. Aina se alkaa hyvällä aamupalalla, sitten katellaan vähän, miten Tiivi-Taavi, Pai, Laalaa ja se neljäs homoikoni taapertaa windblowsin taustakuvalla! Siinä vaiheessa tekis jo mieli olla uudessa nousussa, vaan onneks pelastamaan saapuu ”Puuha-Pete kaiken korjaa, Puuha-Pete tietenkin….”! Korjaa siis niin saatanan huonolla ideallaan tän orastavan krapulan. No, tossa vaiheessa on jo kledjut päällä ja ajatus mäyräkoirasta takaraivossa. Sitten aletaan miettiin, että missäs mahtaa olla lähin Siwa?!?!? Jumalauta, ne mainostaa sitä vielä tolla iskulauseella, ja mulla ei oo edes hajua ylipäänsä mistään Siwasta. KooKauppaa ja ÄsMarkettia kyllä on, mutta niissä on molemmissa 403 neliöö, niin ne ei saa olla sunnuntaisin auki. Onneks adrenaliini hiukan laskee siinä vaiheessa ku alkaa kuuluun uusintana esitettävän Salkkareiden tunnaria. Siinä menee mukavasti 1-1,5 h kun kattelee samat jutut uudestaan ja miettii, että mistä tuotantoyhtiö löytää kaikki näyttelijälahjakkuudet. Eräski eroottinen miesstrippaaja näyttelee yhtä hyvin, kun mä pelaan narulla biljardia!
Uusintojen jälkeen sitten tuleeki jo sen verran hiuko, että jostain on saatava apetta. Tällä kertaa kaapissa oli hippasen tuliseen munarullaan ainekset eikä kauaakaan kun tuo tuollanen on mun pienillä lapiokourilla väsätty kasaan. Seuraks hiukan tuoretta salaattia ja avot! Ja taas varmaan kuulijoista tuo einespitsakansa miettii, että mikä se sellanen munarulla on?? Ja mä sanon, että KVG!
Ruuan jälkeen onki taas kiva istua hiukka telkun edessä, just ennen ku sieltä alkaa joku ”Sunnuntain perheväkivaltaleffa”. Siis väkivaltaa siinä ei ole mutta sen se aiheuttaa, niin kamalaa anustuotantoo sieltä tulee! Kun leffa alkaa, niin on aika siirtyäkki vähän reippailemaan…kauppalaan siis hetkeks pyörimään, sitten Filkkarista leffa kouraan ja himaan kattoon kunnon mättöö. Ja totta helvetissä leffaa kattoessa tule nälkä, niin uutta rundia vaan liedelle ja pannut porisoon kun munarullastaki on vaan rippeet tallessa!
Myöhemmin iltasella vielä valkataan omista leffavalikoimista kasarin hittituotosta; American Ninja II ja kyllä nyt taas on hymy korvissa….

Aamulla oli komea aamupalan kaipuu, varsinkaan kun kaapissa ei ollut mitään. Onneks asuu sellasessa paikassa, että kaupat aukee seiskalta viikonloppunakin. Tämä taas johtuu siitä, että venakkoäitien pitää saada aikasin kaalisopan aineet varastetuks..eiku ostetuks! Vedin housut jalkaan, paidan niskaan ja leijailin kauppaan einesostoksille. Olipas samaiseen S-kauppaan eksynyt tuohon kello 8 aikaan eräs söde chicksikin, nimittäin myyjäneito. Samainen heittää joka kerta salaperäsen hymyn ilmoille, jahka allekirjoittanut ilmaantuu mestoille. Tällä kertaa mulla tais olla eilisestä juotua rohkeutta jäljellä kun heitin leikkisästi; ”Kait sä tuut vielä fiksaan näistä mulle kunnon aamupalan…?” Tyttö katteli tarvikkeita ja sano; Sun leivältä näyttäs puuttuvan vielä muna…vai löytyyks sitä sulla himassa?” Ilmettäkään vaihtamatta tokasin; ”Tasan niin paljo ku muidulle maistuu!” No, se valitteli että vuoro päättyy vasta kahdelta, joten joutuisin odottaan ”aamupalaa” siihen asti…Kasasin kamoja ja heitin perään, että vielä me nähään!
Seikkailin kaupunnin kautta takas tonne kylään taas laittaakseni nettilangat kuumiks. Mimmi samalla laittautu jonnekki tylsien partiolaisten kembaloihin….ne muka aina valmiita, PAH!. Jääkaapissa oli pari eilistä olutta ja löysinpä jemma-nimisestä paikasta vodkapotunkin, josta fiksasin parit menovedet. Sain rauhassa surffailla ja kirjotella maistelun ohessa, kunnes aloin kapulalla metsästää tuttuja mukaan keitolle. J&J Oy lupautukin jossain vaiheessa suuntaan samalle tantereelle, jahka vaan ilmottaisin tarkat koordinaatit. Etin tarkotuksella tuon paljon mainostetun Teppo M-blogin. En ollu aiemmin viitti ny vaivautua, vaan nyt oli jotenki aikaa ja haluja. Luin parit kirjotukset ja tulin päätökseen; Jannu oli melkonen pelle. Jos mä oisin lyöny kyseisestä aiheesta vetoo, olisin saanu päämäärän päätökseen puolessa ajassa. Ja tuollasta ”lupausta” ei tee muuta kuin kunnon panomies, mutta silti äijä antaa pakit vieressä kiehnaavalle muidulle. Tästä päästään johtopäätökseen> EI PANOMIES! Luultavasti jannu oli vaan insinööri, joka sattuman oikusta osas kirjottaa. Tai sitten insinööri, jolla boheemi ystävä kirjottaa jannun ideat biteiksi. Sillä inssi ei tule edes elämänsä aikana saamaan 10 saati 100 naista eroottisissa merkeissä…EDES UNISSAAN!. Pitäs laittaa tuollasille tapauksille konsulttitoimisto pystyyn ja kertoo hiukan miten homma etenee. Onhan sitä itekki pakkeja saatu ja tarjoiltu, mutta lukuna tuo ei ole mikään järisyttävä. Yhdellä 20h risteilylläki tuosta luvusta olis helppo hoitaa noin 5% tilastoihin. Kukin tyylillään, eikä herrasmies edes tuollasesta naisten kaatamisesta kirjottas millekkään nettisivulle…HAHHAHAH!

Kun mehu terästeineen oli FIN, otin taas dösän alle ja matkasin metropolin sydämeen. Yllättäen olin taas tuon Hospodan kahvassa kiinni kun tuttu baarityty veti hymyn korviin. Mä aikanani hylkäsin kyseisen mestan kanta-asiakkuuden, mutta nyt olis aika korjata tuo erhe. Istuin maistellen vahvaa Nallea, kun aloin näpyttää tekstripommitusta eteenpäin, toivoen seuraa. Ei kauaakaan kun Kipa miehineen saapui Rillon verenimuhinnoilta parempaan suojaan. Juteltiin niitä näitä kunnes ovi avautu ja sisää marssi kauan kaivattu parturi. Vinkkas mulle merkiksi ja haki juotavaa. Neito tuli meidän välittömään läheisyyteen kavereidensa kera. Tuli hetki jollon mimmin oli noustava ja sillon se tapahtu, tytsy veti niin pitkän ja kuolaavan katseen, että meinas kompastua omaan kieleensä. Kipakin huomas tän kysyen; ”MITÄ HELVETTIÄ TUO OLI ;)”? Tokasin vaan, että ”Meillä nyt on tuota kipinää tuossa välissä ollu, pistoke ei vaan oo ollu vielä rasiassa”! Hyvää malttaa odotaa joten kiusaavasti en tehny asialle mitään. Jäin odottaa duettoa J&J, joka saapuki melkeen heti. Tällä kertaa niillä oli joku neito, joka näytti varsin tutulta. Hetken jutustelun jälkeen selvis yhteinen Amk-tausta ja monet yhteiset tutut. Turku on pieni ku persläpi ja yhtä paljo paskaa täynnä. Tekis mieli ottaa kama kantoo ja vaihtaa maisemaa, vaan vielä en ole uskaltanut ota liikettä tehdä. No poikien ja tämän neidon kanssa oli kiva vaihtaa kuulumisia kunnes ineen tuli liuta partiolaisia. Ne oli vissiin kuullu, että kyseisessä paikassa on kuksat alennuksessa ja siksi moinen ryntäily. Osahan niistä sitten otti jopa karpalomehua saadakseen villin fiiliksen. Oli jotenki puhti poissa, joten sanoin lähimmälle HetiValmiina- misukalle ohjeistukseksi” Pitsaa Martellasta ja sun luo ja mä en sitten sekstaile ekoilla treffeillä!” Nainen pomppi ylös ja steppaili mun perässä kyseiseen toogalettu-leipomoon, pitsa ja kebu kainaloon ja muidun luo! Söin osan pitsasta ja osan kebusta, loput jätin tarkotuksella aamupalalle. Mentiin peiton alle ja mietin; ”onneks olen nähny tän muidun jossain ennenkin….;)!” Ja eikun peitto heilumaan pariks tunniks!

Taas perjantai tuli, ku Neumannin suusta! Ne sellaset päivät menee ku siivillä, ja ilta koittaa yllättäen. Koitin vähän fuskata luojaa heräämällä todella aikasin, että päivä tuntus pidemmältä. Heräsin kylä-nimisestä paikasta ja maistelin jo puol kasilta aamukahvia, samalla ku surffailin työilmotuksia. Laittelin ilmotuksia eteenpäin kiitettävän useita ja päivä TAAS pirulainen hurahti ku siivillä. ”Tuttava” saapu himaan päivällä ja mä olin kiitoksena väsänny vähän apetta rintojen alle. Kävästii pikapikaa Vakken ihmeellisessä maailmassa, vaihtamassa mun habitusta mahdolliseen iltarientoon sopivammaksi. Tosin olin päättänyt, ettei holi määräile elämää tänä viikonloppuna. No, päästiin takas Petreliukseen kun muidu, multa salaa, väsää kyökissä itelleen jotain Kelkkaa tai Moottorikelkkaa. Mun erehtymätön tuulenhalkojani hokas heti sofalla, että nyt on ilmassa jotain ilon tuntua. Otin kottaraisen mukista testit ja erehtymättömyyteni sai virheettömän leiman. Vosu koitti fiksata vodkajuomaa itelleen, vaan ei mulle. Mä heitin jatsarit jalkaan ja kipasin alakerran Saleen. Otin koriin muutamat temppuliemet ja mieleen tuli urheilutoimittajan sanat; ”Ja takasin yläkertaan!” Maistelin noita olusia samalla, kun kirjottelin jo hilpeenä tekstiä tähän loputtomaan blogiin. Kun oluet oli juotu, mun 150 egen Dieseleiden puntit alko pahasti väristä. Oli siis otettava kaupungin nopein ja myöhästelevin kyyti perseen alle, suunnatakseni cityyn. Nokka tuhisten suuntasin taas Hospodaan mehulle! Sain myyjättäreltä TAAS niin imartelevan flirttihymyn, että boksereissa alko oleen ahdasta..pakkohan sitä oli sitten sanallisesti hiukan kiusata. Tyttöhän punasteli ku hinaaja Sillanpää konsertissa! Istuksin rauhassa, samalla toivoen, että tuo jo aiemmin mainittu parturityty ilmaantuu samalle lintulaudalle. Mimmiä ei kahteen nallelimppariin kuulunut, joten suuntasin matkani Edisoniin. Siellä litkin parit ulkolaiset oluet ja suunta jatku sinne, jonne se ei ole aikaan mennyt; Ghettoon!

Viikko, kuten monet muutkin aiemmin, alko tekemättömissä merkeissä. Kirjastossa pitää käydä lukaseen sunnuntain aamujulkasu avoimien vapaa-ajan harrasteiden takia. No, eipäs ollu tarjolla mitään kiinnostavaa, joten koitin ettiä Halmeen elämänkertakirjat uudelleenlukastavaks. PERKELE, nehän oli poistettu Vakken kirjastosta, mahtoko olla syynä rasismi vai onkohan joku kävelevä liinavaatevarasto polttanu ne koraanin vastaisena??!?!?
Maanantai suju siis varsin flegmaattisesti…no sitä se oli työelämässäkin!

Tiistaina sitten oli tarkotus iltasella mennä käymään yhden muidun seurana (eli kantojuhtana) Ikeassa, tuossa ruotsalaisten miehille kehittämässä maanpäällisessä helvetissä. Mä olin vannoutunu, kuten lärviraamatunkin suhteen, että mua ei yksikään hamekansan edustaja raijaa tuohon kyseiseen pahvilootanäyttelyyn! No, kaikkihan tietää millanen suhde allekirjoittaneella on naamakirjaan, taispa joku tituleerata tittelillä; naamakirjaguru. Olin himassa odottamassa lähtökutsua Kuninkojalle. Sellanen sitten tulikin ja lupasin steppailla Vakken Filkkarin pihalle. Leijailin tuttuun tapaan Itiksen läpi, kun siinä etuovella oli jotain menossa. Lähemmäs päästyäni huomasin jonkun isokokosen juopon suomalaisen ottavan yhteen muutaman kinuskikorvan kanssa. Tämä laattamies Reino viskas yhtä keskiyöntimoo pullolla suoraan kajuuttaan. No, eikös nämä vesselit Gampian poijaat suutahtanu ja hyökkäs päälle, vaan juopporenttu pääs Itikseen sisään pakoon. Yks näistä pikkusälleistä nappas jostain pyörän etuvanteen ja yritti sillä viskata tuota diletanttia (joka oli jo sisätiloissa) selkään, kun sain vanteesta kii, poistin sen kaverin asevarastosta ja nappasin mokkakorvaa pillistä kii sanoilla; RAUHOTU PERKELE! Se yritti piipittää huonolla suomen ja swahilin sekotuksella jotain, mikä ei mua edes kiinnostanu. Helppasin sen verran, että kaverin väri palautu siitä jännästä lilanruskeesta tavalliseen mokkakahviin. Sen kaverit lähesty tämän pikku-apinan avuks ja tämä ”pääjehu” koitti korottaa äänenmurrostaan sen verran, et ois ollu pelottava ja huus; ”Nyt khuule säki saat turpaas….!” Mä kysyin naureskellen tältä nuorisorikolliselta, että ”kuinkas pitkä sä olet?” Se piipitti; ” Mitä vittua…167???” Mä naurahdin sanoilla; ”onpas siinä korkee läjä paskaa…!” ja jatkoin; ” Ota toi sun bambuorkka ja juokse siihen luolaan, jota himaks kutsut, ennen kun todella mua alkaa kyrpiin… ” Olin herkässä mielentilassa tuon Ikeakeikan takia.

Hyppäsin neidon kyytiin ja päästiin Ikean pihalle, jossa ois siis voinu järkätä vaikka Metallican konsertin; Vittu mikä kompleksi koko häkkyrä. Eikun pyöröovista sisään ja pikkupojan lailla ihmettelemässä uutta ja ihmeellistä. Raput ylös ja se oli menoo. Prkl mikä labyrintti se on, ei olis ihme vaikka jonkun aviomies vaeltelis siellä vieläkin ja setä oli tullu vaan avajaisiin. Olihan siellä kaikkee ja helvetisti ja helvetisti kaikkee! Siellä sitä sitten seikkailtiin kun karavaanari Kalajoen hiekkasärkillä. Joka saatanan tuolissa piti koeistua kuten sohvillakin, joka perkeleen kaapinovi piti avata ja sänky maata. Positiivisinta tässä oli se, että naisia siellä oli. Sehän on parempi iskupaikka ku yksikään Sedun kuppila. Tosin, jos näillä kottaraisilla on kalujen (huone) suhteen tuollanen ”ruotsalainen” maku, millanen se mahtaa olla miesten suhteen?? Kelpaa vaan sellanen keltasessa kansitakissa, villatakissa ja purjehduskengissä vaeltava pikkupohatta, jonka purjevene kaipaa uutta sisustusta. Kaikki tämä venerista kasattu krääsä kuljetetaan Naantalin laituriin tuliterällä farkku-Volvolla!! Saatiin me sitten koko tehdashalli kierrettyä läpi ja poimittua kamat kärryyn itsepalveluhyllyistä ja kassalle. Sekin meni vielä kivuttomasta, mutta allekirjottanu olis halunnu herkkutorilta hiukan paljon kehuttuja meatballsseja. Tutkailin muutenkin kyseisen osaston valikoimaa ja silmään iski myös juustoja jne. Olin jo tarttumassa eineksiin, kun näin tuon osaston jonon. Jumaleizzon, ei mitään halua jäädä jonottaan tuohon 20 metrin jonoon…ihme ruottalaista organisointikykyä kyllä. Porukka venaa vartin, että saa saatana Maraboun suklaalevyn vedettäväks tuulensuojaan. Menisivät helvetti Saleen ja saisivat vielä bonukset. Siellä mä sitten muka viimisenä odottaisin pakastebullien kanssa, että saan köyhdyttää itteeni 6 Öröllä?!??!? Ja ku pääsen himan, nuo pullat sen verran sulaneita, että niitä ei voi enää pakastaa. No, eihän mulle ole koskaan tuottanu tuskaa nauttia kiloo lihapullia kerralla, mut jos ei vaan siis halua. Poistuin tyhjin käsin ja kirosin hiljaa sekä ääneen, että mielessäni; Tänne en enää tuu koskaan ja se on VARMA! No, ens kerralla meen ruuhkattomaan aikaan. Päästiin neidon lukaaliin ja avasin heti netin, kuinkas ollakaan Ikeassa oli pari duunipaikkaa auki ja hakemukset lähti samantien eteenpäin. Illan ratoksi katoin vielä mitä nämä Ikean paketit oli syöny. Aika helposti kasattavia olivat nuo pöydät ja kaapistot, suositella voin siis myös insinöörien vaimoille; kyllä teidänKIN miehenne saa nuo lopulta kasattua…Eikä ole työkaluja muka, joilla mies voi itsensä teloa!

Keskiviikkona ja torstaina sitten seikkailin neidon seurana ihan supisuomalaisissa kalu ja mattoliikkeissä ettien jotain, mitä ei varmaan vielä ole edes keksitty. Kodin ykköset, Sotkat ja Maskun kalutalot tuli hyvinki tutuks parissa päivässä. Löydettiin me sitten jotain karvamattoo ja sisustuselementtiä kipeytyneiden jalkapohjien hinnalla! Päivisin sitten kattelin duunipaikkoja hyvin suurella sykkeellä. Olin saanu torstaina Yahoon meiliin ulkomaiselta palvelimelta viestin kuvineen. Ei voinu ku nauraa, se oli just mua varten toisaalta tehty. Mietitytti vaan, että pitääkö mun alkaa gigoloks jossaki ulkomailla vai mitä tuo tarkotti…tuollanen paita ja karvamatto rinnasta löytyy, eikun töihin siis!! Fiksaan kuvan alle tuosta tämän blogin alle. Olen aiemmin tituleerannu itseeni leikkisästi Vakken horokolliks, tämän myötä olen Turun uusi mieshuora työnimeltä; MrLollipop!!

Sunnuntait on sitten maailman tylsimpiä päiviä, vielä kun ei kaupatkaan ole auki. Toisaalta taas vihaan jouluhäslinkiä, mutta taitaa se silti olla kivampaa, et saa juosta herkkukeinujen perässä sunnuntaisinkin.
No, mitäs sitä muuta olis taas voinu tehdä, ku lempipuuhaansa. Filkkarissa oli iso nippu DVD-lättyjä, joita en ollu nähny. Siitä siis sekalainen valikoima toimintaa ja komediaa kainaloon, ja kotiin tekeen kunnon einestä.Voisin siis sanoo, että rauhallinen sunnuntaipäivä ja –ilta.

Lauantai meni taas sitten tietty vauhdilla. Himassa hiukan kikkailin aikani. Mulla olis ollu tiirikat tuon eräänki daamin kämppään, jossa ois mahis ollu tehdä työhakemuksia. Mutta jotenki tunnit meni nopeesti. Taas säntäsin herkkupeppumarkkinoille Stockan keltasille päiville. Siellä menee aika suhteellisen nopeesti. Olin jo kuukausia aiemmin päättäny, etten rahojani noille kusetuspäiville vie. Kuitenkin rahan voima oli omaa päätä kovempi. Löysin kivan kauluspaidan ja ostaahan se oli pakko! Kiertelin hetken ja löysin myös t-paita valikoiman, josta jo yhden värin omistin. Nyt karderoobiin iskeyty toinen, eri värinen ja hiukan halvemmalla. Mietin joskos pitäis juoda ns. ”mitalikahvit” tai pikemminkin oluet kun oli voittoisa fiilis. Paskat, läksin himaan laittautumaan ja siitä tuolle vieraskämpälle. Surffailin hetken ja sitten olikin aika vetätyä Rentoon. Oltiin Katin kanssa sovittu treffaavamme siellä. Juotii parit oluet kunnes Nti T oli valmiina kotiutumaan. Mä suunnistin taas tuon yhden parturin perässä ”Skodaan”. Hetken istutta, kyseinen neito ilmaantu paikalle, vaan ei yksin. Se talutti niin kusipäisen näköstä jannua, ettei edes Donald Trump vedä vertoja. Tää jannu oli vielä pahemmassa kunnossa kuin Mervi Tapola grillijuhlissa, joten nainen toimi hiukan kävelykeppinä. Join tuon yhden bissen ja suunnistin Edisoniin. Mesta oli taas suht täys mutta hetken väijymisen jälkeen, sain ku sainki istumapaikan. En joutunu kauaa persettä yksin kuluttaan, kun pöydän viereen tuli rokahtava mimmi hameessa ja saappaissa (tietämättömät juntit, korkkarisaappaissa eikä Nokian kumiveneissä) kysyen saako liittyä seuraan. Ja sitä päivää ei tulla näkeen, kun Janne käännyttää tipun takas metsään. Istuttiin ja juteltiin. Muidu kerto olevansa hiukan humalassa, puolikkaan punkkupotun voimin. Sain selville, että daami omistaa parturikampaamon, mutta nimee en nyt perkele muista vaikka haluisinki. Jutustellessa neito kerto kaipaavansa kunnon kotibileitä, ja mä lupasin jeesiä. Kerroin tuntevani monta misukkaa, neito vaati miehiä. Sanoin tuntevani VAAN insinöörejä mutta neito lupas tyytyä niihinkin. Niinpä tyty otti puhelinnumeron, minä taas unohdin tehdä samoin. Ja siis nimeekään ei naisesta tiedä, PRKL!
Jossakin vaiheessa oli lähdön aika, neito Kukaan, minä Bökeen. Halattiin pihalla ja erottiin.
Bökessä jonottamisen jälkeen join yhden lonkun ja hipsin himaan,omaani….EI VAISKAAN!!

Perjantai sitten asia erikseen tästä muusta viikosta. Vakkarihoito paineli laivalle, mä hulluille päiville. Tai, siis kävin hulluilla päivillä päiväsaikaan ja suuntasin Petreliukseen. Mimmi läks laivalle, mä jäin surffaan nettiin. Kyselin piruuttani tietyiltä foorumeilta ehdokkaita yhdelle oluelle ilman sen kummempia odotuksia. Yllättävää kyllä, kaikki hannas! Selitystä löyty jos jonkinlaista. Pitää kattoo mummoa, ajaa sääret, kattoo eilinen säätiedotus nauhalta ja paras ehdottomasti oli
”Yhdysvaltain demokraattinen puolue (engl. Democratic Party) on toinen Yhdysvaltain poliittisista valtapuolueista. Toinen on republikaaninen puolue. Demokraattinen puolue katsoo periytyvänsä 1700-luvun lopun antifederalisistisesta puolueesta, joka vastusti keskusvaltaa ja ajoi osavaltioille mahdollisimman suuria toimivaltuuksia. Puolueen sisällä on useita mielipiteiltään eroavia ryhmäkuntia, joskin puolue on New Dealin jälkeen profiloitunut (yhdysvaltalaisittain) vasemmistolaiseksi ja työväestön ja köyhien asemaa ajavaksi puolueeksi, mutta puoluetta ei silti voida laskea vasemmistolaiseksi. Puolue perustettiin vuonna 1828. Puolueen kannattajia ovat perinteisesti olleet katolilaiset, koillisosan uudistusmielinen työväestö, sekä eteläosien konservatiiviset protestantit. John F. Kennedyn aloittama rotuerottelun lieventäminen on vähentänyt kannattajia etelässä, mutta tuonut sitä vastoin suuren joukon kannattajia mustien väestöstä suurkaupungeista. Puolueella oli enemmistö edustajainhuoneessa 1933–1947, 1949–1953, 1955–1995 ja 2007– sekä senaatissa 1933–1947, 1949–1953, 1955–1981, 1987–1995, 2000–2002 ja 2007–. Kansainvälisesti demokraatit ovat edustaneet ulospäin suuntautuvaa politiikkaa.”
No, mä hyppäsin dösään kuitenki ja päätin kävästä himassa vaihtamassa kledjut, sekä maistaa lasillisen viskiä. Hyppäsin Petreliuksessa dösään, kuten pari sööttiä parikybästä herkkukeinuakin. Matka suju rattosasti ja oltiin jo Uudenmaankadun huipulla kun eräs pappa halus jäädä veks. Päästiin pyssälle ja POKS! kaikki valot sisältä sammu. Dösä oli pyssällä, mut kuski ei avannu ovia. Ihmettelin siinä pimenevässä illassa et mitä vittua. No, pysähdys kesti ja kesti. Sitten eräät mieskuljetettavat kävi kuskin juttusilla ja sai fikkarin. Ne sillä tuikkuvalolla etti ovien hätäkatkasijoita, joilla saadaan paineet pois (pervoille taas tietoisku, ei tekemistä naimisen kanssa, ei edes itsetyydon!!)
Eräs jannuista heitti leikkisästi, että onneks tämä bussi ei ainakaan pala! Oltiin oltu paikalla 7 min kunnes fikkariheppu sano, että tänne jäätiin. Kaikki valot,ajovaloja myöden, oli sammunu eikä ovia saanu auki. Mä nousin ja sanoin että; ” vitut mä tänne jää, mun pitää tänään päästä vielä Koomaan ja Bökeen tsekkaa herkkupeput!” Otin keskiovesta kii ja painoin koko voimalla oven syrjään kunnes olin ulkona. Ovi pääs hiukan takas kii, mun käsi välissä. Mammat ja muut kyyditettävät oli et nyt päästäs ulos…väänsin oven uudestaa auki kunnes kaikki oli ulkona. Mammat jäi ylistää miten kivaa oli kun mukana oli voimaa MIEHEN muodossa. Kyllä siinä sitten kostu taas ihan muusta parit nuoretKIN pikkupöksyt, mä en niitä sinne jääny haisteleen, vaan juoksuaskelin otin seuraavan pysäkin haltuun. Pääsin himaan ja otin viskin, suihkin ja puhtaat vaatteet. Takas cityyn tarkoituksena korkata entinen Galax, nykynen Kooma. Piti kuitenki ensin käydä Rennossa nauttimassa yks. Pääsin kävelykadun päähän ja MITÄ VITTUA? ?? 30 metrin jono, koitin tapittaa miks, ja selvishän tuo; Topi Vitun Sorsakoski! Ajattelin mennä siis Olkkuun, sekin vähän tuntematon luukku. Sisään sykkeellä ja turhaan. Se kansa, joka tuulipukuineen joskus katos Rillosta sen sulkeuduttua, löyty!! Olihan siellä pari nuorta muidua, mut neki tais kadota aikanaan Rillosta, siinä kaatokunnossa ne oli ja yhtä vitun epärytmikkäitä kuten Rillossakin. Voin sanoo, että molemmat jalkansa murtanu entinen venäläinen painonnostajaruhokin osaa tanssia seksikkäämmin ku nämä neljä muidua!!!
Join kaks bissee ja siitä sitten naama kohti Koomaa, vaikka hirvitti tuo 15 Ekun sisäänpääsymaksu! Kävin kauppatorilla nostaa rahaa ja olin Svenska Teatternin edessä ku katoin millanen vitun jono Koomaan oli. Yrittänyttä ei taaskaan laitettu, vaan menin jono perälle avoimin mielin. Kello ei kuitenka ollu yhtätoista mut sydäntä lämmitti tieto monesta kanssaihmisestä Koomassa koomassa! Jono ei tuntunu varttiin liikkuvan ja tuskastuin. Sitten tuli bussi nro 61, johon nämä saatanan kaikki ihmiset nousi. Hiukanko vitutti, katoin eteenpäin ja Kooman ovi oli aivan tyhjä. Taas kirosin Turun kaupungin infran suunnittelijoita..kuka vittu laittaa bussistopin baarin ovelle…STNA??!! Pääsin sisää ja kyselin Pokelta paikan protokollan. Sain selkeet ohjeet ja sitä mentiin ku kani porkkanan perässä. Paikka oli kuiva ku Lenita Airiston pikkarit. Karaokessa ei ketään ja nuorisopuolla ei sitäkää. Join kuitenki pari bissee ja odotin yleisöryntystä. No tulihan sakkia hiukan..koska illan esiintyjä oli Miss Divet 1978 tai jotain. Eli siis yleisö oli puolisokeita akkoja jotka kuvittelee tollasesta hintelästä hinaajasta Heteroo ja toinen puoli sitten BB-Nikoja. En ollu kumpikaan vaan tylsistyin täysin. Parempi esiintyjä ois taatusti ollu pieni orava, joka osaa soittaa kävyllä ”Maijal oli karitsa”!!!
No, sitten ku seisoin eturivissä niin eikös takarivin pienet kääpiöakat töki, että ”väisty saatana”…ku katoin niin eikös siellä ollu entinen deitti jolla kupoli oli himmenny jo vuosia sitten. Mulle ei vittuilla ja mä en kumarra ketään. Joten seisoin ku Varpaisjärven musta graniitti hautausmaalla!
Ton shoun jälkeen riitti ja teleportaalisoin itteni Rilloon. Siellä oli pari tuttua chicksiä, joiden kanssa fiksattiin ittemme Bökee. Siellä seisoin ja nautin rauhassa olutta kunnes se iski. Elämäni upein BomChickaWahWh hymyili ja vilkuili. Hetki ja neito teki liikkeen. Esitteli itsensä ja kerto tunnistavansa mut. Olin otettu. Tunnisti mut kuulemma Turun suurimmaks mulkuks erään foorumin sivuilta. Mun ego kasvo, kuten Nokian osakkeiden arvo 90-luvulla. Juteltii hetki kunnes läksin himaan…yllättäen onanoimaan…HUH, mikä raskas päivä, EGOLLE!!!

Viikko kulu aika sellaseen tylsään ”Tyttökullat”- meininkiin. Kattelin siis olemattomia duunipaikkoja ja vielä ihmeellisempää, hain niihin. Ja saman tien tämänkin viikon jakson vois esittää perkele vaikka laulamalla ”Maanantai ei mittää, tiistai ei mittää , keskiviikko-torstai ei MITTÄÄN”! Vaan torstaina tapasin sellasen vanhan kirjotustutun. Istuttiin tuttavallisesti Oscarissa yhdellä. Neidolle vielä oikeen kahden ison kouran aplodit siitä, että tuli paikalle kipeenä kuumeessa. Normaalisti oisin ehdottanu kotilääkärin elkein ”vaatteet pois ja pöydälle” -hoitotoimenpidettä. Tällä operaatiolla torjutaan mahdollinen kuume ja juurikin tuottamalla mahdollisimman monta orggua! Neito oli sen verran korrekti, notta päätin vaan ehdottaa buranaa ja lepoa. Lisäks, mun hoitotoimenpiteen jälkeen kotiinkävely olis tuskaa! Join pari, mimmi yhden. Saatoin neidin dösälle ja menin omaani. Vittuako valehtelen, mut haettiin ja sitten salaattia kuten kunnon ison miehen kuuluukin!

Pyhäpäivä koitti, ja kuten raamatussakin sanotaan, lepopäivä siitä tehtiin! Eli siis rauhallista eloo ja oloo. Ruokaakin oli saatava, onneks pakkasessa oli eineksiä kunnon pastasessioon..kamat sulaan siis ja hakeen Filkkarista jotain tuoretta DVD-soittimeen!
Siinä se pvä menee komeesti kattelen leffoja ja vedellen kunnon suolasta salamipastaa, naminami!
Enpä tehny juuri muuta…uutta viikkoa odotellen ja maanantaina heti kirjastoon lukeen työilmot Turkkarista.

Olo oli kyllä hyvinkin seuraava, urheilijoiden sanoin; Väsynyt mutta onnellinen!

For the first time in my live, I´m finally free! No mansion for me, I say, FUCK it! No brand new Humvee,I say, FUCK it!
-But you get no pussyyy
-FUCK it!!
You don´t understand, is a make love to my hand. So I don´t need you honey, I beat my dick like it ows me money!!