13.HUOLETON

Silmät auki laulun; ”voiko aamu enää ihanammin alkaa….?” tahtiin! Lepposa sunnuntaiaamu, lukasin Turkkarin rauhassa, silmäillen varsinki työpaikkailmoja, kuppi jos toinenki kuumaa seurana. Kattelin arjen uusinnat telkusta ja mietin päivän menuuta. Tein rauhassa ison satsin kanalasagnee ja salaattia. Kunnon mätön vedettyä ja kahvit juotua, tuli se eilinen himotus Turussa käytävästä tinttaamisesta taas mieleen. Maistelin jääneitä viinejä ja olutta iltapäivällä. Sitte puhi piippas ja mua pyydettii Turkuun moikkaan erästä frouvaa Belgiasta. Hän oli siis käymässä sieltä pitkästä aikaa, ja niinhän se sitten päätös valmistu. Hain Essolta pikkulådan keittoo, menin suihkuun, silitin paitaa ja maistelin olusia. Sain kyydin juna-assalle ja hyppäsin vaunuun. TAASKAAN ei ollu tarkotusta maksaa valtiolle jeniäkää tästä kyydistä, joten suunnitelma jäniskyydistä oli valmistumassa takaraivossa. Harmi vaan, tuossä tsukutsukussa ei ollu raflavaunua, jonne on aina helppo pitkäkorvasena matkustajana luikerrella. Plan B oli nopeesti valmis, menin yläkertaosastoon ja otin penkillä olleen lehden luettavaks. Kun kommari, eiku konnari, tuli kohtaalle, niin olin lukevinani lehtee ku oisin tehny sitä Humppilasta asti. Ja taas kävi kuten ennenki, ohi meni ku isyystesti impotentiltä!
Turussa suuntasin suoraan Poroon ja aloin väijyyn seuraa itelleni. Mariska lupas olla tunnissa mestoilla, joten mulla oli hyvää aikaa juopua! Seuran saapuessa siirryttiin Rentoon ja siitä ykkösten kautta Edisoniin. Taas maisteltiin parit ja matka sateen saattelemana Alvariin oli ajankohtanen. Siellä piti sitten ollakki enempi sakkia ja näin myös oli. Olin suhteellisen hyvässä kuosissa ennen ku Mariska päätti juottaa mulle jotain belgialaista olutta. Sen taas tiesi, ei siinä varmaan voltteja ollu kauheesti alle 10. Onneks eräskin Jani-herra tuli noutaa mut veks ja mentiin takas Poroon. Siellä vissii heitettii Yatzia. Tai perkeleesti noppia siin ainaki oli, en tiä sitten mitä me arvottiin. Mä arvoin itteni Hesen kautta maksullisella himaan. Eiköhän tää ilta ollu tässä!

Kirjoitettaessa soi Kaseva; Mari