14.TELKUTON

Perjantaaaaiii….Laulo aikoinaan Porinihme Dingokin! Ja ainahan se on mukavaa, kun tietää viikonlopun olevan just ovella; viikotki senkun vähenee. No, se oli sellasta aika lepposta oleilua töissä, illan odottamista. Vaan, kun ei oikeen tienny mitä tehdä iltasella. Yleensä se se kaava selkiintyy mitä pidemmällä iltapäivää ollaan. Juttujen taso lähenee vesirajaa, ja kitalaessa tapahtuu spontaania naksumista. Nyt se naksuminen sais kyllä olla varsin varovaista, vielä kun odotetaan tuota noita-/munajuhlaa, ja sillonhan annetaan viskilekalle kyytiä.
Suunnitelma oli vielä varsin selkee iltapäivällä, kunnes tuli kutsu bilistä pelaan. Ajattelin, että kivahan se on tikkua heilutella palloineen ja kasseineen. Tämäki suunnitelma suju mahtavasti, kunnes eräski juomanlaskija tarjos juotavaks 11 volasta munkkijuomaa. Se maistu alkuun ja loppuun taas ei. Siinä oli sitten voitokkaiden pelien jälkeen erittäin kiva huuhdella turtunutta kielenkärkee tavallisella Aussilitkulla. Sitä siinä sitten tiskillä istuttii ja kateltii miten Lexin poppoo kulki juhlatamineissa pitkin juottolaa, alkaahan se tollanen keekoilu vituttaan. Senkin vitutuksen katkas komeesti ilmotus tutuista toisessa juomapaikassa. Sinne siis ja lompsis! Suoraan tiskille ja tilaan olusta muualta tuotava, mutta hyvin juotava! Ojentelin tottuneeseen tapaan vihreetä ”VIP”korttia, kun ystävällinen mikko baarin ilmottaa tarjoovansa oluen mulle. Nice, aina se ilmanen mallasvesi maistuu. Seuraavasta maljakosta maksoin hiukan itekki ja sitten onki filmissä paha valottuma. Jotain ihme heilumista sinne tänne ja ”business”kumppanin kanssa yrityksen suunnittelua. Ollaan oltu vissiin mahtavan näkönen pari kun tuhannen nakit kaks isoo ruhoo kovaan ääneen suunnittelee oman firman konseptia! Jotain muistikuvia sitä sentään oli sieltä täältä. En kylläkää muistanu että oltiin Porossa porossa. Lehmästä taas sen verran flashbackkejä, että sain jonkun harjottelijatytyn vauhkoontuun. Sillä oli ”maalarit talossa” ja muutenki paha päivä. Sitten vielä vimoseks Castleen, pelottava paikka taas kerran. Koko henkilökunnalla oli vihree tukka jonkun Pyhän Patrikin takia. Olin kuulemma maistellu punasta ginimehua ja vittuillu taas koko jengille. Asiallistahan se oli, kun kerran tää vittuilun kohde tai kohteet oli telakan sikaniskarasvarijengiä. Mutta eihän mua tollaset pelota. Mä huusin jannuille, että mä juon teijät kaikki pöydän alle ja mä en nyt puhu spermasta vaan viskistä! Naama ehjänä mä ainaki kotiin menin koisaan….Enkä edes yksin!

Kirjoitettaessa soi Raptori: Pervo-nallen kevätretki