20.HUOLETON

Sunnuntai suoraa häröilyä, ei siis mitään uutta täällä focking skutsissa. Pitänee alkaa tosissaan kattoo uusia kuvioita, et pääsee takas betonihelvettiin ja kaupungin meluun. Tosin täällä landella ei Hassanit, Mehmedit ja Abdullahit piestessään vaimojaan kamalasti häiritse mun nokkaunia. Toisaalta mä keskeytän sellaset kekkerit helvetin nopeesti. Kerranki tulin keskiviikkona alkuillasta himaan, muutaman siman töiden päätteeks nauttineena. Alakertaan asti kuulu kamala naisen voivoottelu ja ku pääsin hissillä lähemmäs omaa kerrosta, ääni vaan voimistu. Pääasiassa ääni kuulu kerrosta alempaa ja oli naisen itkua, huutoo ja selvää hysteeristä pelkoa. Alakerran mokkaranne siis ilmeisesti anto palautetta vaimolleen päivän askareista, ja vielä lasten nähden/kuullen.
Mä pudotin kauppakassit maahan, hyppäsin raput alas lähes yhellä loikalla ja nappasin nyrkillä, niin paljon ku hartioista lähtee, niiden oveen. Joku ”mini-ihminen” avas oven ja sanoin ”pyydäppäs pikku terroristi isäs ovelle”. Isä tuli uho päällä, pahasti ”perheneuvottelu” keskeytettynä ovelle ja katto mua ylöspäin. Mä tokasin sille melko rauhallisella äänellä, joskin hiukan adrenaliinissa, että; ”Jos toi äänekäs perhetapahtuma ei lopu, sä oot seuraava!! Ja sen jälkeen sun valkonen arkku nostetaan mustaan autoon tossa pihalla!” Se pelästy pahasti, sillä sen albanialainen viiksi alko väpättään ku Nakke Nakuttajan nokka!
Samainen setä ei uskaltanu koko elonsa aikana enää samaan hissiin mun kanssa. Se säälittävä karvakasa huomas aina alakerrasta, kun olin tulossa hissillä alaspäin.

Täällä maaseudulla ei oo myöskää herätyksiä yöllä siihen, kun joku myssytohtorille kuuluva villapipo koittaa sisään postiluukun kautta tai luulee mun erotiikan pyhää luolaa omaks kemianlabrakseen. Viitaten edelliseen tositarinaan, annoin mä hippilapsillekki kerran kyytiä. Pitivät niin helvetillistä möykkää, että oisin taas saanu syyt siitä niskoille. Mä annoin yhdelle nenärenkaalle palautetta ensin sanallisesti ja sen jälkeen hissinovella. Sen nenäkoru meni niin solmuun, ettei sitä poista kirurgikaan, irrottamatta sen tuulenhalkojaa juuresta asti ensin.

Täällä landella taas on paljon kivampaa toi naapureiden sosiaalinen elämä. Otetaan vaikka esimerkki; Päätät viettää rauhallisen päivän fiksaillen rästijuttuja. Meet vaikka tekee autolle huoltoo omalle pihalle. Juuri kun oot avaamassa auton konepeltia; ”Kriik…” Toi konepeitosta lähtevä ääni saa naapurin sammuttaan ruohonleikkurinsa ja tuleen paikalle. ”Mitä mitä…eikö Nissani starttaa…?”
Kohta paikalla on koko kulmakunnan äijät potkimassa renkaita ja sun kun piti vaan vaihtaa viattomasti akku. Ennen kun huomaatka, niin joku keksii kysyy, et ”Onks bissee?” Ei aikaakaan ku joka jannulla on kori keittoo ja istutaan jonkun naapurinäijän saunassa ja keskustelu tosta vanhasta Nissanista on siirtynyt joka jannun saunaan; ”Mulla on paremmat kivet ja ilmanvaihto!!”
Siinä sitä sitten väitellään tuntitolkulla perse lauteessa kii, kunnes joku hokaa ettei oo lainkaan kossua hommattu. Eipä sen väliä, Peralla on aina puuliiterissä 3 eurolekaa ja autotallissa Jallua! Tää on tätä oikeeta ja aitoo naapurisopua. Eikä siinä vielä kaikki, läheskää kaikki ei edes tunne toisiaan. Suomalaisuus kunniaan!

Se siitä sunnuntaista, mitää tollasta täällä ei tapahtunu, mut ois voinut!
Sen verran mainittava, että tein niin mahtavaa palapaistikastiketta ja bataattimuusia, että ois pitäny lehtiin kirjottaa!

Kirjoitettaessa soi Cheek; Nyt skarppina