Blogi

Siis epärosvoja siksi, ettei ne nilkit olleet edes tajunneet varastaa mitään... Siis vinttikomeroon oli mitä ilmeisemmin joku tai jotkut huumehörhöt sit päättäneet tehdä vierailun. Vintin ovi oli jollain väännetty auki ja onnistuttu saamaan niin, ettei se edes menny enää lukkoon. En edes hoksannu et oli käyny varkaita kun vaan ihmettelin sitä lukkoa. Kunnes sit omalla kopilla kattoin et jahha, on sit väännetty lukko auki. Mutta, mun vinttikomero sisältää tasan yhden ikivanhan kirjahyllyn, vanhan työtuolin ja jotain epämäärästä sälää.. Mun vanhat videot ne oli sieltä löytäneet, mutta nekään ei sit ollu kelvannu. Aika tylsää...

Harmittavinta on tietty se, että mun kaveirn tavaroita on siellä säilössä kun se itse on vuoden ausseissa. Mutta näemmä ei ollu sit myöskään vaatteet eikä valokuvat kelvanneet. Joten oletan, ettei siltäkään ole varastettu mitään. Kun kaikeksi onneksi sen cd-levyt on tossa mun eteisessä laatikossa edelleen. Jätin ne siihen kun aattelin et ehkä mä vaikka kuuntelen siitä jotain. Joten ne ois ehkä kelvannu myytäväks mutta ei onneks joutuneet varkaiden käsiin.

Mutta joo, mun puolesta ne ois saanu varastaa sen hyllykön ja sen tuolin ja ne loputkin sälät ja etenkin ne vanhat videot... Mihin tää maailma on menny kun varkaillekaan ei enää kelpaa varastettava :) Ja toisaalta käy ehkä sääliks.. pojat (onko seksististä aatella et ne on just poikia jotka siellä on käyneet?) on tehneet aikamoisen hommat et on pääseet vintille ja sit sieltä on löytyny ehkä just tasan ei mitään varastettavaa kaiken sen penkomisen jälkeen :)

Eilen tuli sit reenattua oikeen kunnolla. Lähinnä kai sen takia, että tietää ens viikon menevän ihan hyväntekeväisyyteen ton reissun takia. Nyrkkeilyyn kun en pääse ja uimakaverikin on lomamatkalla koko viikon.

Noh, eilen oli sovittu et mennään uimaan. Ja nukkusin sitten jotain vartin pikapäikkärit ennen lähtöä ja totesin et hitsi, ehtisin kyllä kävellen. Olin sit kävelly ehkä puoli kilsaa kun päätin että taidankin hölkkäillä. Eli vetäsin sit sellasen vähän vajaan neljän kilsan hölkkälenkin ja siihen päälle sitten vielä kilsa uimista. Eikä nyt oikeestaan edes ole mitään jumituksia tällä hetkellä. Tosin uidessa tuppaa aina alaselkä kipeytymään. Sitä kun ei taida tota tekniikkaa hallita ihan niin priimasti kun pitäis. Mutta uinnin jälkeen sit pikanen pulahdus kylmäaltaaseen jonka lämpötila oli +7 astetta ja sit ihkun lämpimään porealtaaseen. Ja sit perus saunat sun muut päälle. Ja saunan jälkeen olo oli kyllä aika reporanka...

Tosin nyt on silmät sit kun tikkuja täys. Uidessa kun pitää noita piilareita pitää päässä kun en omista vahvuuksilla olevia uimalaseja. Ja silmät kun ei ihan kauheesti piilareista tyksi. Mutta onneks ne nyt aina välistä menee. Tonne reissuun kyllä aattelin ottaa piilarit mukaan. Jos siellä vielä sattus oleen aurinkoista niin saattas ehkä vähän saada väriäkin pärstään... Ja arskojahan ois kiva myöskin pitää...

Nyt pitää vaan eka taistella tää päivä... Sit se ois lomalle lomps.... :)

on helppo hymyillä... Paitsi että hymy hyytyy kun tajuaa, että se puoli miljoonaa on Unkarin forintteina... ja sit alkaa melki itkettää kun hoksaa, että yli kolme neljäsosaa tuosta puolesta miljoonasta on matkaseuralaisten rahoja... Joten se siitä..

Mutta, miten se menee? Onko jossain Unkarissa mitään merkitystä sillä että on miljonääri? Eipä sitä 4000 eurolla paljoo mällätä... Onko siellä lottopotti sitten jotain miljardeja tai biljoonia tai tsiljoonia? Kun käsittääkseni siellä nyt ei niin kauheen halpaa ole verrattuna siihen mitä joskus aikanaan oli. Turkissa oli kai sama juttu siihen saakka kun ne sitten päätti tiputtaa vähän ylimääräsiä nollia pois rahasta. Onhan se nyt jokseenkin naurettavaa maksaa jollain 200 forintin kolikolla..

ja ainakin vielä oon kohtalaisen pirtee. Siis ainakin silmät pysyy vielä auki. Mutta toisaalta kello on vasta vartin yli 9 aamulla... Mennään tästä kolme tuntia eteenpäin niin johan alkaa silmä lupsamaan. Oon kyllä äärimmäisen tyytyväinen et eilen pakotin itteni ylös ulos ja lenkille. Tosin sitten puoli ysin aikaan tuuppasin hanpiharjan suuhun ja kuurasin legot. Tosin luulin, että kello on jo puoli kymmenen... Siinä sitten vesilasillista juodessa kattosin kelloa ja totesin et ai, vasta puol ysi.. Könysin sit kuitenkin sänkyyn ja luin kirjaa parikytä minuuttia. Varttia yli 9 sitten napsautin lukulampun sammuksiin ja taisimpa sammua itsekin saman tien. Ja heräsin kun radio napsahti päälle 7.00 tänä aamuna.

Pikkuveljellä ois tänään synttärit. Sekin sit on jo 27 vee. Ja naikkuun menossa ens kesänä. Son jännä et vaikka se nyt on jo kaks nelosesta ollu isihenkilö niin ihan samanlainen töhö se on mitä on aina ollu. Toisaalta tyttärestä taitaa tulla ihan saman sortin töhötin...

Ja isoveljelle pitäs käydä ostamassa kalsareita. Se kun tahtoo ehdottomasti Dieselin 24 egee maksavia boxereita. Ihan helkkarin kalliita!! Mutta noita kun ei Jyväskylästä saa niin sitä sitten pikkusisko käy Stockalta hakemassa tarvittaessa. Tosin nyt päätin, että jos niitä ei edelleenkään siellä ole niin sit meen huomen aamulla sokkarin 3+1 (sen kyl pitäs nykyään olla 3+2 kun su:kin auki) päiville ja ostan sieltä niitä tuplapakkauksia Björn Borgin kalsareita. Lähes samaan hintaan kun saa yhdet Dieselit niin sieltä saa kahdet BB:t. Saa luvan kelvata. Mä jaksa yksien kalsareiden perässä enää juosta...

Sitäpaitti mä olen aika anti-Stockman ihminen.. Ehdin asua Helsingissä lähemmäs kolme vuotta ennen kun ensimmäisen kerran jouduin meneen Stockalle. Mä en silleen koe tarpeelliseksi hakea sieltä vaatteita kun samaa kamaa saa halvemmalla muualta. Ja mulle riittää Pripsman tai Shittarin ruokapuoli, ei tartte käydä Stockan herkusta hakemassa pöperöitä :)

hölkkäilylenkki takana. Noh, ei menny ku vähän reilu puoli tuntia, mutta kumman kepeesti kuitenkin kulki. Nyt sitten jännätään, että tuleeko penikat kipeeks vaiko eikö... Toisaalta muuten aika ihme että kulki, kun lähtiessä tuntu et oon niin väsyny etten pysy edes pystyssä... Niin sitä vaan tämä punapukuinen lenkkeilijä taisteli itsensä voittoon ja taistelee kohta tiensä lenkkisaunaan. Ehkä tän taloyhtiön vikaan sellaseen kun ens viikon yhtiökokouksessa noi perhanat haluaa lakkauttaa sen. Itse en pääse asiaan paikanpäälle vaikuttamana kun reissussa oon. Mutta mahtaa siitä olla kovin suuri säästö taloyhtiölle että jää neljä tuntia saunaa lämmittämättä...

tiltata tuossa aamusta.. Yks sepostaa kaikista hienoista(?) lomamatkoistaan joita on suunnitteilla, siis Lontoo, Tukholma ja jonnekin lappiin ne kai nyt kans menee... Ja tietty sit valittaa et voi kun menee rahaa. Aika ymmärrettävää et menee jos tohon malliin rilluttelee, eikä edes kaikkein halvimmilla vaihtoedhoilla. Ja sitten toinen tulee kyselemään notta että onko meillä tähän nitojaan niittejä. Siis sellanen normi ihminen (lue:nainen) menis ja köpöttelis viiden metrin matkan toimistotarvikevarastoon ja ihan itse katsois että onkohan niitä niittejä. Mutta ei, tulee kyselemään multa. Ihan niin kun mä pitäisin kaikki nitojan niitit tuossa oman laatikostoni lukollisessa laatikossa ja hakemusta vastaan sitten niitä luovuttaisin. Noh, minäpä sitten reippaana tyttönä kävelin toimistotarvikevarastoon, otin niitit ja laitoin niittariin ja tadaa, ongelma ratkaistu. Ja tämä kysyjä kulki koko ajan perässä. Eli ei vaan näemmä osannut sitten itse mennä sinne varastoon? Tullut tässä huiman urani aikana huomattua myös se, että miehet, joiden pitäisi olla niitä "tekniikan ihmelapsia" ei osaa edes kopiokoneen jumittunutta paperia ottaa pois. Sehän on nykypäivänä tosi vaikeeta kun kopiokonekaan ei onneks kun askel askeleelta neuvo kuinka kukin jumitus puretaan... Siihenkin tarvitaan mua... Onpa sitä tullut aikanaa vaihdettua kaiken maailman kiinnitysyksiköitä ja teloja koppareihin ja ihan hyvin on ohjeiden mukaan onnistunut. Samoin kun mua ihmetyttää yks työkaveri joka sitten aina välillä tyhjentää tuon virman astianpesukoneen kun on ollut päällä. Mulla kun on monasti eväät mukana niin oon sitten laittanu omat eväskupposenikin sinne pesuun. Mutta tämä kyseinen herrashenkilö ei voi nostaa niitä mun kippoja pois sieltä koneesta. Kun hän ei tiedä että mitä niille pitää tehdä. No vittu laittaa ne siihen pöydälle odottamaan että mä käyn keittiössä ja otan ne mukaani!!! Se on kiva sit et ne puhtaat kipot jää sinne ja muut sitten pistää paskasia astioitaan niiden joukkoon. Joskus, siis ihan vaan joskus on luvallista vähän miettiä, ajatella asioita ja sit toimia. Maalaisjärjen käyttäminen kun on sallittua...Mä en tiedä onko tää jotenkin valtakunnallinen ongelma vai onko nää "stadilaiset" miehet vaan jollain tavalla idiootimpia? Ehkä tää on vaan liian vaikeeta tälläselle muualta muuttaneelle ymmärtää ettei noilla vaan ole minkään sortin käytännönjärkeä... No okei, okei, ehkä poikkeuksiakin löytyy mutta... eipä ole mun tielle vielä sattunu...

ois taas ulkona. Mutta ei auta kun istua sisällä ja tylsistyä. Ei taas huvittas tippaakaan tehdä töitä. Vaikkei tässä nyt mitään sen suurempia hommia edes ole. Väsymys on vaan joteskin ihan järkkyä... Toivon mukaan nyt sit helpottaa kun tän päivän jälken en enää kauraa syö. Pari viljatonta päivää väliin ja sit alkaa ohra-kokeilu. Se kyllä jää aika lyhyeks ton Budapestin keikan takia. Vaikka mietin kyllä, et pitäsköhän mun ottaa omat leivät sinne mukaan. Hotskan aamiaisella kun harvemmin taitaa olla tarjolla mitään poikkeusleipiä. Sämpylöitä vaan. Ja tossa tajusin, etten mä ole myöskään lennolle ilmottanu et mulla on joku erikoisruokavalio. Mut en jaksakaan. Ne koneen ruoat nyt muutenkin on mitä on niin eiköhän tässä nuin lyhyt lento pärjätä sillä mitä tarjotaan.

Oon nyt parina aamuna töissä laittanu teen joukkoon tipan hyla-maitoa. Eikä siitä mitään oireita ole tullu. Kotona kyllä uskollisesti vedän soijamaitoa eri muodoissa, mutta töihin en oo jaksanu purnukkaa raahata. Sen neljä viikkoa olin aikalailla täysin juomatta teetä tai kahvia. Ainoostaan rooibosta muutaman kupposen. Varsinaisesti kaffetta join pitkään aikaan ekan kerran eilen. Töräytin espresso-keittimellä pari kuppia kunnon tummaa kaffetta. Siihen soijamaitokin sopii eri hyvin. Mutta sit huomasin kyllä, et kun kävin kävelemässä kaupalle ja takas niin kaffe pisti nesteet liikkeelle.. Kauhia veskihätä oli kun pääsin kotio :)

Illalla ois taas ohjelmassa nyrkkien heiluttelua. Mun pari tossa just ilmotteli naamakirjassa ettei oo tulossa kun on krapula. Mä kyllä meen, kun ens viikolla en sen reissun takia sitten pääse treenaamaan. Onneks ehtii nukkua pienet päikkärit ennen treenejä niin sit ehkä taas jaksaa. Tai sit ei... Ja toivotaan ettei mr. Mulkku ole salilla...

ilmassa aika selkeesti. Tosin kyllä noi yöunet rajottuu 8-9 tuntiin oli sit arki tai viikonloppu. Sitä vaan herää. Eilenkin heräsin jo puoli ysin aikaan enkä sit enää saanu unta vaikka ois ihan hyvin voinu nukkua. Eihän se sit auttanu ku nousta ja alkaa väkertämään aamupalaa. Siivota piti, mutta totesin, että ensin pitää ommella kummitytön pinsessamekko valmiiksi ja sen jälkeen sitten voi siivota kaikki langanpätkät sun muut pois. Kahden aikaan iltapäivällä olin sit saanu kaikki tehtyä ja nälkä oli kauhia. Kaupasta pikaseen evästä ja sit vielä väkersin kaura-maissi-riisi-porkkana teeleipiä illaksi vietäväksi kaverille. Ja sit oli aikaa nukkua tunti. Ah, miten ihanat päikkärit. Olin nimittäin ihan rättipoikkiväsyny. Enkä nyt mitään sen suurempaa hommaa kuitenkaan tehnyt. Päikkäreiden jälkeen sit päätin, että kävelen kaverille. 45 minuuttia reipasta käpöttelyä ja vois kuvitella, että se piristää. Mutta pah. Kaverilla sit saunottiin ja hörpsin vajaan pullollisen punkkua. Ja johan taas väsyttikin niin paljon että ois voinu kaatua sänkyyn. Ihan jännityksellä odotan miten tää päivä menee.

Se lekuri kyllä totes, että monesti viljayliherkkyys/keliakia vaikuttaa myös yleiseen vireystasoon. Niinkun kuulemma myös poskiontelotulehduksiin. Ja tää näyttää nyt siltä, että kun neljä päivää oon syöny kaurapuuroa ja kauraleipää, niin vatsa ei tykkää. Ja näemmä muukaan kroppa ei tykkää. Joten vielä tänään ja ehkä huomenna kokeilen kauraa ja sit pari viljatonta päivää ja sit siirrytään ohraan. Pakko on jonkun näistä viljoista käytävä. Tuun kyllä sit hulluks jos en voi ikuna syödä mitään kunnon leipää. Toki noista maissi- ja riisijauhoista voi väsätä "leipää" mutta se on kyllä ihan täyttä pskaa. Jauhosta mössöä. Mutta kaura ei siis taida sopia.. Kauhulla melki odotan sitä hetkeä kun toteen että vehnä ei sovi. Se on sit hei hei pastat ja pizzat ja hampurilaiset... Noh, okei pizzaa ja hamppareita ny ei pahemmin tuu syötyä mutta pasta... Pasta on mun peruselintarvikkeeni.... Noh, vielä kolme viikkoa vehnän alotukseen joten toivotaan parasta ja yritetään olle pelkäämättä pahinta :)

Tai siltä ainakin tuntuu... Siis eihän nyt yhden, tai tässä tapauksessa kahden kusipään takia kannata masentumaan alkaa. Tiedänhän mä sen ihan itsekin.. Mutta jotenkin vaan nyt on täysin puhti ja ilo elämästä pois. Ei vaan jaksa huvittaa... Ja typeräähän tää on. En mä nyt ihan ehtiny yhden tapaamisen peruseella ihastua, mutta kiinnostua kuitenkin. Kai se on vaan sitä, että kun järjestelmällisesti pettyy ihmisiin (lue miehiin) niin sit se vaan vetää mielen matalaks. Eihän tossakaan ois ollu mitään sen ihmeempää jos tää kaveri ois todennu et ei kiinnosta. Mutta toi tyyli, et annetaan olettaa toisen olevan kiinnostunu ja sit kadotaan sanaakaan sanomatta on aika tökerö. Se on hieno havaita olevansa niin merkityksellinen ihminen et oikein selityksen ansaitsee...

Mutta eihän tässä auta muuta kun potkia eteenpäin. Onneks enää viikko tän päivän jälkeen töitä ja sit pieni lomanpoikanen. Tehnee ehkä ihan hyvää tässä olotilassa... Vaikkei se lomaseura nyt taida ihan maailman parasta ollakaan. Vanhemmat ja pari niiden tuttavapariskuntaa. Jipii... :) Ja ne jo toissa päivänä puhelimessa selitti et he sitten etsii vanhemmille unkarilaisen vävyn.. Totesin et ei etti. Ei etti edes suomalaista vävyä. Mitään hiton vävyä ei enää tule. Sevverta vittuuntunu olen näihin uljaisiin miessukupuolen edustajiin. Mädätiköön siinä suuressa omahyväisyydessään mun puolestani...

just eroon. Eli matka on tehty ja matkakertomukset kerrottu... Ja vois kuvitella et nyt sit ei ois mitään uutta jännittävää kerrottavaa.. Mutta niin, se on vaan kuvitelmaa. Nyt on buukattu UUSI MATKA. Niinkin jännittävä kuin neljä päivää Lontossaa jossa toin on tyttärensä kanssa käyny jo ainakin viis kertaa. Eli normi ihminen ei enää edes jaksais vatvoa ja miettiä vaan toteis ehkä, että no nyt varasin reissun ja sillä hyvä. (EIkä muuten ole edes kertonu et millon on lähdössä. Kohtalaisen reilua siis. Eli ei kysy et sopiiko mulle. Et onko mulla kenties jotain sovittua just sille aikavälille.)

Mutta siis, nyt sitten on varattu matka ja se sama hotelli jossa tyttärensä kanssa ovat olleen ja sit Arja ja sen tytärkin nyt sit päätti tulla samaan hotelliin ja nyt hänen pitäis keksiä jotain kivaa kyllä sille reissulle kun Arjakin menee tyttärensä kanssa käymään jossan rannikolla jossa on ollu aupairina ja Arjakin menee tyttärensä kanssa johonkin musikaaliin niin kyllä hänen nyt pitää keksiä jotain kivaa kanssa. Ja kun matka maksaakin vaan vähän yli 400 euroa per nuppi. Ja siis eihän hänellä kyllä yhtään ois ollu varaa lähteä mutta kun tytär halus Lontooseen niin kyllä hän sit päätti et kun Arjakin on tyttärensä kanssa menossa niin kyllä hänkin sitten. Onhan siinä sitten tosiaan Arjasta hänelle seuraa....

Niin, tartteeko tässä nyt enää sanoa et kyseessä on siis mun työkaveri joka on taas varannut siis uuden lomareissun ja nyt pähkii ja miettii sitä. Ja oletettavasti toi reissu on joskus kesäkuun alussa. Eli niin... kyllähän tässä jo kiire tulee keksiä jotain kivaa sinne reissulle kun Arjakin on jo keksinyt jotain kivaa. Ja siis, mulla ei ole harmainta haisua kuka tää hiton Arja on... Kuten mä en myöskään tunne niitä kaikkia kumminkaimanserkkutytönparhaankaverinisoveljensetiä ja tätejä joista toi jaksaa ah niin innokkaasti kertoa...