Kiven alta

Lähteminen oli aina minulle ristiriitaista mutta lopulta kuitenkin helppoa. Halaus ja suukko,”soitan sitten.” Vähän aikaa mieli maassa, sitten tie nieli. Tuli kiire jonnekin että voi ikävöidä siellä jossain sitten kotiin….

Iltakävely. Kirjastoon ja paikkaan joka sanoo ”kaboom”. Paikkaan jossa on ihmisiä. Kompis joka ei juo enää juo kolaa ja heppatyttö menee sen luokse punkkaamaan. Irtisanottu alkoholisti pummaa olutta. Paikan omistaja…

Minä yritän opetella olemaan niin kuin ihmiset on. Yritän opetella hoitamaan asiani, puhumaan ihmisille kielellä jota täällä ymmärretään. Yritän löytää paikkani. Huomasin kulkiessani Robinson Crusoen näköisen miehen keräämässä pulloja keskustassa….

Se lähti intohimosta, kauneudesta naisen ja siitä, että ei voi olla sen katseen alla, ei voi päästää päähän. Ilman että sydän heittää voltin. Mukkelismakkelis tumps, AI!