hmm, juteltiin tuossa eilen kaverin kanssa, kun hän kysyi semmosen
kysymyksen että onko parisuhteeseen käytetty aika mennyt hukkaan jos siitä
parisuhteesta ei sitten tulekkaan mitään?
Niin.. noh, varmasti se siltä tuntuu, ainakin joistakin. esim jos olet
seurustellut vähän pitempään ja alkaa olemaan sitten muilla tuttavilla
jo lapsia tai tämmöstä, niin tuntuu ehkä itsestä että nyt meni aikaa hukkaan kun ois pitäny perustaa jo perhettä yms yms. Mutta niin, totesin sitten että eikait se varmaan ole, koska siinä parisuhteen aikana itsekin muuttuu, toivottavasti löytää itsestään asioita joita voi muuttaa, siis noh huonoja puolia, oppii kunnioittamaan itseään enemmän ja saa elämänkokemusta. Ja mikä tärkeintä, mitä vastasin, oli se että mistä sitä muuten tietää olisko siitä tullut sitten mitään? Ei mitenkään, eihän se sillon hukkaan mennyttä aikaa ole. Olet tutustunut ihmiseen, ja se ei toiminut, niin tiedät ainakin että se ei sitten tosiaan toimi.
Joskus kyllä ite ajattelee että ei vittu mullahan tulee paniikki kohta
löytää sopiva nainen itselleni, eka pitää KUITENKI olla asunu yhessä jo
pitemmänki aikaa ennenku uskaltaa mitään lapsia alkaa tekemään /
suunnittelemaan, vaan en mä niitä NYT halua, mutta en kyllä sitten ku
oon 3kymmentäkään 😀 25-26 ois ehkä sellane sopiva, en mee kiveen
piirtämään, mutta vittu mullahan tulee kiire X)