Jonna Nygren - Kaupungin kuuluisin tyttöystävä

Älkää kadehtiko Jonna Nygrenia. Jonna hikoilee vieläkin vuorokauden takaista ruokamyrkytystä ja miettiä kestäisikö vatsa Kabukin pieniä annoksia. Nygrenin ulkonäköä on sen sijaan lupa kadehtia. Romanttiseen farkunsiniseen mekkoon pukeutunut 27-vuotias tumma nainen näyttää juuri siltä, miten Mr. Blackwell häntä kuvaili: persoonalliselta ja über-tyylikkäältä.

Kiva että pääsit sängystä ylös. Kerro mikä ravintola saa julkiset kurat.

”En kerro, koska se on meidän kantapaikkamme. Söin etanat ja väänsin puklua koko eilisen päivän. Olin aika heikossa hapessa. X-asennossa ja kouristuksissa.”

Anthony Bourdain sanoo, ettei äyriäisiä kannata tilata muulloin kuin tiistaina.

”Mielenkiintoista. Manalassa on paremmat etanat. Meidän olisi pitänyt tehdä tämä haastattelu siellä kantiksessa. Oltaisiin otettu myrkytys uusiksi.”

Minun pitäisi nyt kiduttaa sua lisää, mutta en voi kiusata heikossa kunnossa olevaa ihmistä. Sori.

”Kiitos. Silmätikkuna olo on pakko ottaa huumorilla. Oltiin yhtenä iltana Villen kanssa ulkona. ‘Ne olivat molemmat hirveässä kännissä’, kuului perästä. Oltiin juotu kolme neljä tuoppia…”

Meininki on mennyt kaksinaismoralistiseksi. Enää ei saa edes dokata, huumeista puhumattakaan. Sinä et ole varsinainen ryhtiliikkeen perikuva. Hahmosi on samalla tavalla khuul kuin Kate Moss.

”Hmm. Sen poikaystävä sekoilee. Meillä sekoilen mä.”

Pahin syntisi lienee se, että olet Ville Valon nainen. Ehkä sun pitäisi pokata baarista jonkun aviomies ja soittaa lehteen?

”Ha. Mä en ole salarakas, vaan julkirakas. Välillä tulee sellainen olo, että anteeksi, en ole pahuuttani kiilannut tähän väliin…”

Olin eilen Akateemisessa kirjakaupassa. Kirjain-lehden kannessa oli Arto Mellerin kasvot. Soittaako tuttua nuottia?

”Kyllä! Ville sanoi just yhtenä päivänä, että sä olet ihan kuin Melleri… Olen hippi. Superihmisyys ei sovi mulle. Paloin loppuun, kun yritin olla sellainen. Saatoin lentää aamulla Tukholmaan, palata illalla Helsinkiin ja paiskia koko yön töitä herätäkseni taas aamulla duuniin. Mua riivasi hirveä suorittamisen tarve. Mutta tuliko mulle hyvä mieli siitä, että tein duunia kuin eläin. Ei tullut. Ville oli silloin rundilla, joten tapoin myös aikaa.”

On hienoa, että olet jatkanut omia töitäsi. Torissa tarjoilijana työskenteleminen on erityisen hienoa. Kertoo luonteestasi aika paljon, ettet ole missään vaiheessa jäänyt kainaloiseksi kanaseksi.

”Moni on kysynyt, miksi teen yhä duunia tarjoilijana. Miksen tekisi? Se on ihan kunniallista duunia, ja mä pidän siitä.”

Jep, paskaduunia. Olen varma, että Ville on tuosta jutusta ylpeä.

”Olen nyt ollut sairaslomalla, mutta en voi ikinä jättää sitä paikkaa. Siellä on niin ihania ihmisiä.”

Tori on kiva paikka, mutta savu on siellä omaa luokkaansa. Ja akustiikka.

”Tinnittää kun pääsee kotiin. Andy ja Ville eivät pysty istumaan siellä. Musiikki sattuu joitain ihmisiä niin pahasti korvaan, että… Hei tämähän on hyvää… Ai onko mulla jotain ideologisia tai muita ruokarajoitteita? Ei. Syön aika paljon kalaa. Yhtenä päivänä söin poroa. Mun on pakko syödä, että saan kiloja takaisin. Painoin pahimmillani kahdeksan kiloa vähemmän. Stressi vie ruokahalun.”

Äitisi paransi sinut. Hän on vasta 43-vuotias. Ammatiltaan huumenuorten sairaanhoitaja.

”Joo. Sain itseni kuntoon hänen avullaan. Aloin syödä ja lepäsin äidin kainalossa. Kävin äidin kanssa drinkillä ja vaan lepäsin.”

On onnekasta, kun on äiti kaverina. Siitä saa voimaa. Mistä olet kotoisin?

”Jyväskylästä. Äiti muutti Tampereen kautta Hyvinkäälle. Isä asuu yhä perheineen Jyväskylässä. Hiljattain tuli kymmenen vuotta täyteen siitä kun muutin Helsinkiin. Kiersin tässä välillä maailmaa. Asuin New Yorkissa ja vietin aikaa Aasiassa. Väittävät, että matkailu avartaa. No, sen se tekee.”

Istumme lempiravintolassasi Kabukissa. Mikä tekee tästä paikasta rakkaan?

”Käyn täällä usein syömässä, mutta Kabukiin liittyy myös erityisiä muistoja. Tulemme joka uusi vuosi tänne syömään HIMin Tavastian keikan jälkeisenä päivänä. Kabuki on suljettu, mutta kaikki ihmiset, jotka ovat tehneet töitä bändin kanssa, kokoontuvat Kabukiin.”

Pöydässä on nytkin herkullisia pieniä annoksia. Teillä oli viikonloppuna amerikkalaisia ystäviä. Toitko heidät tänne vai veitkö jonnekin muualle?

”Ankkarockiin. Olimme Hanoi Rocksin keikalla ja sunnuntaina kävimme katsomassa norjalaista Turbonegroa. Siinä on aika sekalainen seurakunta. Kaikki ovat erittäin nastoja tyyppejä, mutta keskenään aivan erilaisia persoonia. Todella hulluja, ja mahtavaa seuraa ulos lähdettäessä. Ihmiset katsovat, että mitä mitä, kun tyypit suhisevat jokainen eri suuntaan.”

Tapasin viime viikolla Hanoi Rocksin Andyn Maxillissa. Tehän olette hyviä ystäviä?

”Joo. Asuin vähän aikaa Andyn ja Angelan luona.”

Hoitivatko ne sua hyvin?

”Hoitivat. Ihmiset ovat ihan, että miten se on mahdollista…”

Eivät tykittäneet hepoa suoraan suoneen, ha?

”Eivät. He ovat tosi huolehtivaisia ihmisiä. Monella on tietyistä syistä johtuen ennakkoluuloja heitä kohtaan. Andy siivosi mulle huoneen keskellä yötä ja sanoi, että tässä on sulle oma huone. Ne ovat hienoja tyyppejä.”

[AD]

Jep. Pitää katsoa kusetus-shown taakse. Ei saa olla turhan tosikko.

”Nimenomaan. Andy vaan testaa ihmisiä. Soitellaan yhä päivittäin.”

Sitä paitsi, Andy on todella hyvä kitaristi.

”Ihan mieletön. Jenkeissä asuessa oli hieno huomata, että kun kertoi olevansa Suomesta, ihmiset alkoivat sauhuta Hanoi Rocksista.”

Se tyyli on taas muotia. Lahkeet ovat vaan kavenneet ja converset yleistyneet.

”Mäkin käytän pillifarkkuja. Ville vei mun jalasta yhdet. ”Anna tänne, housut pois. Mä haluan noi housut”, se sanoi. ”Noi on niin törkeet, mä haluan laittaa pillit jalkaan.” ”Anna nyt jotain sitten tilalle.” No mä sain kanssa pillifarkut.”

Te olette ihan samannäköisiä.

”Äidit sanovat aina, että te voisitte olla molemmat mun lapsia.”

Kinkya.

”Sisarukset, joo. Hmm. Ihanaa ruokaa.”

Parasta tonnikalaa, mitä olen maistanut. Mistä eksoottinen ulkonäkösi on peräisin?

”Suvussamme on romaniverta, mutta mulla on oikeasti valkoinen tukka. Monet luulevat juurikasvuksi. Isälläkin on vaaleat hiukset.”

Piirteesi tulevat tummaa taustaa vasten paremmin esiin.

”Niin äitikin sanoo. Ja mä viihdyn paljon paremmin tummissa hiuksissa. Mulla on tumman ihmisen mentaliteetti. Se, siis tummuus, on sisäisen muudin väri.”

Olivatko amerikkalaiset ystäväsi Helsingissä ensimmäistä kertaa?

”Ei. Bam Margera oli taas käymässä. Sen veli oli keikalla. Meni aika aamutunneille asti. Ne tykkäävät Helsingistä älyttömästi. Slipknotin rumpali sanoi yrittäneensä ymmärtää suomalaista huumoria. Toi on ihan sairasta toi teidän huumori, hän sanoi. Mä en tiedä milloin sä vitsailet. Piti antaa merkki: tämä on vitsi.”

Olisiko ironia vähän eurooppalaisempi laji?

”Nimenomaan. Itseironia on kumminkin ehdoton kuningaslaji. Todella tärkeä hallita.”

Pystyitkö keväällä nauramaan itsellesi?

”Nauraminen on terve tapa ottaa etäisyyttä omiin ongelmiin. En muista, milloin olisin nauranut itselleni niin paljon kuin yhden viikon aikana hoidossa. Nauroin niin hysteerisesti, että se sattui vatsalihaksiin ja poskiin.”

Olit myös syvästi masentunut. Silloin huumori ei tule ensimmäisenä mieleen?

”Ei todellakaan. Silloin on soitettava tutulle ihmiselle. Kun kuulee äidin tai Villen äänen sanovan rakas, uskaltaa taas hengittää.”

Oletko addikti? Minä olen. Kohde vaihtelee, mutta aina on johonkin koukussa. Kun shoppingaddict-vaihe iskee, luottokortit pitää takavarikoida. Välillä on saatava aina samaa ruokaa.

”Olen selkeä addikti. Addiktio voi kohdistua mihin tahansa. Yhdessä vaiheessa söin pitkään vain vuohenjuustosalaattia. Oli pakko saada sitä joka päivä.”

Oletko ihmisten suhteen addikti? Minä jään kiinni myös ihmisiin.

”Tunnistan tosta itseni täysin.”

Addiktiivisesta luonteesta on toimittajan työssä hyötyä. Innostuu haastateltavista ja tavallaan rakastuu niihin? Sinäkin olet toimittaja. Palaat syyskuusta alkaen MTV: lle, vetämään Headbangers Ballia.

”Kyllä. Toimittajan työ on innostavaa. Musiikki on aina ollut iso intohimo, ja mua kiinnostaa kaikki mikä siihen liittyy. Esimerkiksi itseä vaivanneesta sanoituksesta on todella siistiä päästä kyselemään artistilta, miten se on syntynyt. On kunnia tehdä haastatteluja.”

Jep, haastateltavat ovat pääsääntöisesti itseä älykkäämpiä. Aikaisemmin teit töitä Moon TV:lle?

”Joo. Tein klubimusiikista ohjelmaa. Sen nimi oli Nousu.”

Nousuissa?

”Pieni sisäpiirin vitsi, ha. Nousun lisäksi teimme festariraportteja.”

Nyt meni piparjuurta väärään kurkkuun. Huh mikä tuli. Tämä on todella tuoretta, vaaleanpunaista. Yhdessä vaiheessa teit aika paljon mallinduunia.

”En tee enää. En oikeastaan ikinä tykännyt siitä työstä. Sitä paitsi, alan olla liian vanha malliksi.”

Analysoidessan suomalaisten naisten tyyliä Mr. Blackwell rankkasi sinut trendikkäimmäksi. Hän sanoi myös totuuden Saimi Nousiaisen ”tyylistä”.

”Näin sen jutun. Se oli ihan mielenkiintoinen. En mäkään sanoisi Saimia tyylikkääksi. Ai miten tyylini on kehittynyt. Ei mitenkään. Joskus joku kaveri plokkaa jostain mielestään ihan mun näköisen vaatteen. En osaa sanoa, mikä on näköiseni vaate. Rakastan kirppiksiä. Siitä tulee hyvä fiilis, kun joku toinen on saanut vaatteesta tunnelmia. Että vaatteella on oma historia. Haa. Katso. Tässä on Villen uusi tyttöystävä. Kaunis blondi. Otin kännykällä kuvan Ankkarockissa. No ei, se on Mike Monroe. Makke näyttää tosi hyvältä.”

Eihän Maken silmät olleet enää kuin paistetut kananmunat?

”Ei olleet.”

Mieletöntä tonnikalaa. Maista. Tähän kannattaa addiktoitua. Mitä muuten teit New Yorkissa?

”Elin ihan tavallista elämää. Tein paskaduuneja. Yksi syy lähtemiseeni oli se, että oppisin itsestäni vähän enemmän ja kasvaisin. Jokainen voi ostaa lentolipun ja lähteä.”

Jep. Jonkun on tehtävä kaikkialla maailmassa paskaduunit. Olen ajatellut ryhtyä tarjoilijaksi, jos toimittajan työt loppuvat.

”Mä voin puhua sut Toriin! Torin työkaverilla oli sykemittari pari vuotta sitten kädessä. Kuuden seitsemän tunnin aikana tuli kaksi kilometriä täyteen. Eikä siinä pidetä pahemmin taukoa.”

Olet vaaka. Mikä Ville on muuten horoskoopiltaan?

”Kolminkertainen skorpioni. Oma vaaka ei aina pysy ihan balanssissa. Mussa kun on mustalaisverta, Kun se kiehahtaa, niin huh.”

Mikä on pahinta, mitä olet tehnyt mustalaisveren vaikutuksen alla?

”Tappelin aikoinaan poikaystäväni kanssa. Se hermostutti siihen pisteeseen asti, että tajuamatta mitä tein nappasin sakset käteen ja heitin häntä saksilla. Hän sai oven vedettyä kiinni ja sakset upposivat oveen. Haukoin henkeä. Ehdin ajatella, nyt meni vähän liian pitkälle.”