Mitä opimme hävikistä Wasted-olutta maistellessa?

Perhon ravintolakoulun hävikkipäivässä esiteltiin keinoja hävikin vähentämiseen ja pohdittiin, mistä ongelma johtuu.

Yhteistyössä Vaasan Oy.

Hävikkileipäolut Wasted on Cityn yleisölle tuttu entuudestaan, sillä pääsimme tutustumaan kyseiseen innovaatioon kun ensimmäisiä eriä painettiin entisen Lapinlahden sairaalan tiloissa hävikkiruokaravintola Loopin alakerrassa. Sittemmin Wastedia on pantu lisää Ravintolakoulu Perhon panimossa, jonne olutmestari Juha Sinisalo kotiutui panimomestariksi. Kauppoihin hävikkileipäolut ehtii alkuvuodesta.

Hävikki on kokonaisuudessaan käsittämättömän laaja aihe ja siitä voi oppia aina lisää, kuten kävi hävikkileipäolutta sen joukkorahoituskampanjasta asti tukeneen Vaasan Oy:n toimittajille järjestämässä Wastedin lanseeraustilaisuudessa Perhon ravintolakoululla. Vaasanin omat tuoreet tutkimukset hävikin parissa kartoittivat suomalaisten asenteita pois heitettävää ruokaa kohtaan.

Tuloksista käy ilmi, että vaikka suomalaisista kotitalouksista lentää paljon ruokaa hukkaan, sitä ei mielletä suureksi ongelmaksi, sillä peräti 78 prosenttia vastanneista koki, että taloudesta heitetään vain todella tai aika vähän ruokaa roskiin tai biojätteeseen. Tämä siitä huolimatta, että 84 prosenttia talouksista heittää ruokaa roskiin ja heistä 8 prosenttia kertoo tekevänsä sitä päivittäin ja lähes 40 prosenttia vähintään viikottain.

Opimme myös hävikkiruokaravintolan pyörittämisestä Loopin perustaneelta Johanna Kohvakalta sekä Perhon koulutusteknologiasta vastaavalta Jarmo Åkelta siitä, mitä tarkoittaa hävikitön pelto.

Keväällä 2017 Perhon ravintolakoulu aloitti Green City Farm -toiminnan, jossa vuokrattiin Malmilta Helsingin kaupungin peltoa 1,3 hehtaaria. Pelloilla Perhon oppilaista, opettajista ja asiantuntija-avusta koostuva porukka kasvattaa kauden raaka-aineita.

“Aloitimme farmin toiminnan keväällä 2017. Vuokrasimme pellon kaupungilta ja kasvatamme siellä kauden raaka-aineita. Ensimmäisen vuoden aikana kasvatettiin kahta eri perunalajia, kurpitsaa, lehtikaalia, auringonkukkia ja härkäpapua”, Jarmo Åke Perhosta kertoo.

“Tavoitteena on tehdä kestävän kehityksen oppimisympäristö ravintola-alan, liiketalouden ja matkailun opiskelijoille, jotta he näkevät raaka-aineiden elinkaaren. Mitä kaikkea sisältyy viljelyyn ja miten raaka-ainetta voidaan hyödyntää niin, ettei synny hävikkiä.”

“Jos haluaa viljellä luonnonmukaisia viljelysmenetelmiä kunnioittaen, pellolla ei saa syntyä mitään hävikkiä.”

Oppilaat oppivat pellolla työskennellessään hyödyntämään kaikki siihen kelpaavat raaka-aineet. Ylimääräiset kompostoidaan eli raaka-aine hyödynnetään sataprosenttisesti.

From Waste to Tasten ja sen pyörittämän hävikkiruokaravintola Loopin taustalla häärivä Johanna Kohvakka ajautui hävikin pariin ikään kuin sattumalta.

“Kiinnostuin ruokahävikistä, kun olin pari vuotta sitten järjestämässä hävikkiruoan ympärille rakennettua hyväntekeväisyystapahtumaa. Eräs kauppias totesi, että voisitte järjestäytyä vähän paremmin, kun juuri heitin pari lavallista ruokaa roskiin. Mä yllätyin, että hyvinvointivaltiossa tapahtuu näin.”

Tästä havainnosta sai alkunsa hävikkiruokaravintola Loop, joka on toiminut pian kaksi vuotta Lapinlahden sairaalan entisissä tiloissa.

“Hävikkiruokaravintolan toimintaidea on se, että meiltä lähtee joka aamu meidän food rescue -auto kierrokselle ja kiertää meidän sopimuskauppiailla keräämässä tuotteet. Sitten meidän kokit valitsevat sopivat raaka-aineet ja käyttävät luovuuttaan, että saavat niistä hyviä ja herkullisia kokonaisuuksia, jonka jälkeen lähetit toimittavat lopun ruoan hyväntekeväisyyteen.”

Leipää menee hävikkiin paljon, eikä sille ole Loopissa määräänsä enempää käyttöä. Siksi hävikkileivän uudelleensijoittaminen olueen on erinomainen idea. Toinen projekti, jonka parissa Kohvakka häärii, pyrkii vähentämään toista paljon hävikkiä tuottavaa raaka-ainetta.

“Siinä hävikkibanaaneista tehdään hävikkijäätelöä.”

Kohvakka on huomannut, että viime vuosina hävikkikeskustelu on alkanut vihdoin edetä.

“Ilmastonmuutoksen näkökulmasta tämä on sellainen asia, johon pitää puuttua. Ruoantuotanto on kaiken kaikkiaan noin kolmannes ihmisen ilmastovaikutuksesta.”

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi