Ministeri Tarja Karpela on ollut huolissaan. Kovasti on tullut rapaa tuoreen kulttuuriministerin niskaan sieltä täältä. Kovasti ovat monet tahot olleet huolissaan ministeri Karpelan kompetenssista.
Ei hallitse kulttuurikenttää. Ei ymmärrä taidetta. Ei hallitse kirjallisuutta. Onko se edes eläissään käynyt oopperassa? Voiko sitä entistä misukkaa nyt edes mihinkään EU-tilaisuuksiin lähettää?
Antaa helsinkiläisen kulttuuriestablishmentin vaikertaa ja uikuttaa. Länkyttää ja vänkyttää. Tanja tarttuu taikasanaan: “Pelastakaa, lapset!” Ja lapset pelastavat.
Jos ei kulttuuriväki lämpene, niin kansan syvät rivit ainakin lämpenevät kauniille ministerille, joka vastustaa rumien sosiaalitanttojen kanssa väkivaltaa ja seksiä. Vaatii rajoituksia ja ennakkosensuuria peleille, videoille, tv-ohjelmille lasten hyvinvoinnin ja sopivuuden nimissä.
Ministeriä ja ministerin possea eivät kiinnosta lasten pahoinvoinnin todelliset syyt. Pelkkä pinta riittää, kun nopeita irtopisteitä yritetään napsia sieltä täältä.
Samanaikaisesti Helsingissä valtuutettu Sari Näre on kovasti näreissään. Tunnettu naistutkija saa näppylöitä Helsingin kaduilla kulkiessaan. Ei hetken rauhaa.
Seksismi suorastaan tursuaa ulkomainoksista. Ainakin noin niin kuin yleisesti. Kovin tarkkaan Näre ei osannut sanoa, mikä häntä ärsyttää. Kunhan nyt seksismi mainoksissa vain noin yleisesti ja se lumiukko.
Vähäpukeiset naiset on saatava pois katukuvasta. Mitä ihmettä niille voisi tehdä? “Pelastakaa, lapset!” Näre hihkaisee. Nehän ovat sopimattomia lapsille. Ja lapset pelastavat. Ainakin melkein.
Valtuusto käyttää yhden illan asian pohdintaan ympäripyöreitä höpöhöpöjä jutellen, jaaritellen ja muotoilee päätöksen, että hyviä tapoja ulkomainonta ei loukata saisi. Eikö Helsingin valtuustolla todellakaan ole parempaa tekemistä näinä aikoina?
Voisiko joku tehdä nopeasti lakialoitteen, joka kieltää lasten hyväksikäytön poliittisten ja ideologisten päämäärien tavoittelussa? Se nimittäin on oikeasti aika sopimatonta aikuisille ihmisille.
