Uudenmaankadun Liekki baari kolisee ja sheikkaa. Pornotähti Rakel Liekki syö vihreää tagliatellea. Punaiset hiukset hilluvat vaarallisesti peston yläpuolella. Ruskeat silmät tuikkivat, mutta ääni on asiallinen kuin veroviraston virkailijalla. Farkut valuvat, ja mustan puseron kaula-aukosta kurkistelevat maidonvalkeat rinnat. Lenkkareihin aplikoidut lieskat todistavat, että Liekillä on kipinää kantapäissä. Brändi alkaa olla kunnossa. Vai onko?
Hei Rakel. Mistäpäin Suomea sä olet kotoisin?
”Itä-Suomesta. Olen pikkukaupunkilainen. Maalainen.”
Maalainen stadissa?
”En mä tunne olevani kaupunkilainen. Suomalainen kaupunkilaisuus on itsensä poissulkeva asia. Voiko suomalainen olla kaupunkilainen ilman kunnollisia kaupunkeja? Olin viime vuonna vähän aikaa Tokiossa, siellä voi sanoa asuvansa kaupungissa. Täällä kaupungissa asuminen on pikkukaupunkilaisuutta, mikä on sinänsä mukavaa.”
Olet koulutukseltasi kuvataiteilija. Missä vaiheessa pornografia kolahti?
”Olen aika eroottinen ihminen, ja aihe on kiinnostanut pitkään. Mulla on suuri kokoelma 60- ja 70-luvun pornolehtiä. Toisena opiskeluvuotena aloin maalaamaan eroottisia maalauksia. Kyllästyttyäni parisuhde-erotiikan maalaamiseen halusin maalata aikuisviihdettä. En tuntenut aihetta, ja koska en halunnut olla yksi niistä, jotka luulevat tutkimatta tietävänsä siitä kaiken, rupesin tutustumaan suomalaisiin aikuisviihteen tekijöihin. Seuraavaksi huomasin löytäneeni itselleni toisen ammatin. Se oli mukava vahinko.”
Mikä pornon filmaamisessa oli niin iso turn on, että se sai sut näyttelemään pornofilmeihin?
”Tuottamistilanteessa tajusin, että, hei, mä voisin tehdä tätä. Se oli aika erilaista kuin olin kuvitellut. Aika hauskaa, aika lämminhenkistä, aika rentoa. Ihmiset kuvittelevat, että käynnissä on hirveät orgiat, vaikka kyseessä on panemisen näytteleminen. Ja se on ihan eri asia kuin paneminen.”
Pornossa roolit ovat aika, hmmm, kapeita…
”Mä en suostu näyttelemään kohtauksia, joita en vapaaehtoisesti suostuisi tekemään omassa elämässäni. Tietty aitous pitää olla, mutta myös visio siitä, miltä haluaa lopullisen tuotteen näyttävän. Pelkästään se, että tykkää pornon tekemisestä, ei riitä. Ja koska tämä on ulkonäköala, pitää olla omaan toimintaan sopiva ulkonäkö.”
Saatko kovia kicksejä kameroista?
”Kyllä mä tykkään kameroista.”
Oletko hard core-exhibitionisti?
”Jossain määrin. Mulle on vaan helppo tehdä tätä. Ihmisten pitäisi ylipäätään tehdä töitä, missä he viihtyvät ja kokevat itsensä luonteviksi. Mulla on synnynnäisiä lahjoja alalle. Hyvä kehokuva, hyvä itsetunto, ja tunnen itseni seksuaalisesti. Mulle on ihan sama, näkevätkö ihmiset mun nenän tai pimpin.”
Mitäs kelailet Henry Saaresta, edeltäjästäsi?
”En haluaisi sanoa Henrystä mitään, koska hän soittaa välittömästi ja kyselee, miksi sanoin noin tai näin.”
Hmmm…Henryt ja Veronikat liittyivät siihen, kun Suomi-porno tuli lopullisesti kaapista ulos?
”Joo, lainmuutoksen jälkeen alalle on tullut suuri määrä nuoria yrittäjiä, joilla on eri näkemys pornosta. Nyt tuotetaan raikasta pornoa.”
Kerro, miten raikas porno eroaa pornon mainstreamista, Celine Dionista, niin kuin sä nimität sitä?
”Pienillä firmoilla pienet budjetit. Ei ole varaa lähteä Rivieralle kuvaamaan, mutta rahan niukkuus tuo tilalle aitoutta ja kutsumustyötä tekeviä ihmisiä. Nykyporno on samanlaista kuin suomalainen rokkibisnes kymmenen vuotta sitten.”
Millaista rokkia sun leffat on?
”Toivottavasti räkäisiä ja reippaita. Niissä saa hymyillä ja nauraa, ja rokata, repiä. Mulle on tärkeää, että naiset ovat aktiivisissa rooleissa. Ne naiset, joita minä tunnen, eivät makaa selällään sängyssä.”
Eiks perinteisissä pornoleffoissa naisen rooli ole just tää rasittavan aktiivinen seksiorjan rooli, mirri joka antaa kollille täyshoidon? Musta tuntuu, että pornoa tehdään yhä miehille, heteromiehille. Mitä sulla on tarjota sen tilalle?
”Mun ensimmäinen itse käsikirjoittamani ja ohjaamani leffa tuli viime vuonna. En tuottanut sitä, koska en halunnut ottaa taloudellista riskiä.”
Millä hinnalla sä tuotat pornoleffan? Saako rokkenrollia kolmellatuhannella eurolla?
”Ei ihan. No pian multa tulee oma leffa. Mä hauduttelen sitä.”
Lesbokohtaus on pornoleffoissa lakisääteinen, mutta miksi niissä ei ole homokohtauksia? Se olisi radikaalia.
”Biseksuaalina ja taidemaalarina mun täytyy sanoa, että naisilla on eroottisemman näköinen vartalo. Itse en ole sellaista tehnyt, koska kaksi naisvartaloa on paremman näköinen yhdistelmä kuin kaksi miestä. Miehiä on sitä paitsi vaikeampi löytää, ja heidän hommansa on vaativampaa. Täytyy osata näytellä, jaksaa panna, ja elimen täytyy olla jonkun kokoinen. En mä palkkaa alle yhdeksäntoistasenttisiä. Kuvausteknisistä syistä isompi on parempi. Saa paremmannäköistä visuaalista liikettä.”
Megapikseleitä. Oliko sulla itselläsi pornoidoleita?
”Ei. Tykkään itse katella Midoria, tummaa jenkkinäyttelijää, ja tavattuani seksimessuilla Nina Hartleyn olin vaikuttunut mimmin terävyydestä. Nina oli mukava ja lämmin ihminen, josta näki, että hän diggasi olla lavalla.”
Cicciolina ja rakkauden puolue oli aikoinaan kapinallinen juttu. Tämä yhden naisen performanssi yhdisti politiikan, hymyilevän hahmon ja pornon. Monia ei Cicciolina kiihottanut, koska hän ei ollut dirty.
”Ehkä hänen tarkoituksensa oli levittävää erotiikan ilosanomaa. Suomessa ei oikein ymmärretä monialaisuutta. Mä en näe suurta eroa tekemäni pornon ja kuvataiteen välillä. Kokonaistaideteosjuttua on tosin vähän vaikea saada perille.”
Pornoleffat heijastavat sitä kulttuuria, missä ne on tehty?
”Joo. Esimerkiksi Italiassa tehdään pornoa filmille, laadukkaita leffoja. Saksalaisenkin kansanluonteen näkee niiden leffoissa. Ne ovat tehokkaita, menevät suoraan asiaan. Suomessakin näkyy viehätys siihen, että fetissi ja SM ovat vain mustaa nahkaa ja kumia. Kun olen mennyt bileisiin valkoisissa verkkosukissa ja vaaleanpunaisissa hörhelöissä, minua on katsottu pitkään. Lontoon fetissiskenessä voi olla mukana, jos fetissisi on pinkki karva.”
Mitkä ovat suomalaisen pornon pääkaupungit?
”Pornoa tehdään Tampereella, Hämeenlinnassa ja Helsingissä.”
Sulla on kaksi omaa saittia. Kuinka paljon siellä käy jengiä?
”Kun se avattiin, siellä kävi 9 000 tyyppiä. Tänä aamuna mä olin netissä jossain Maria Lundin tissien alla. Toivon, etten olisi ihmisille pelkkä typy. Mulla on aika paljon tyttö- ja pariskuntafaneja, ja luulen sen johtuvan Moon TV:n välinetesteistä. Tehtiin tyttöjen masturbaatiota hyväksyttävämmäksi. ”
Sä näytät neljätoistavuotiaalta lettipäältä, pedofiilien unelma. Tiedostatko sä sitä?
”Toivon etten olisi, mutta tiedostan näyttäväni nuorelta. Suomessa on kauhean sallittua pukeutua mustaan nahkaan ja tehdä rankkoja juttuja, mutta jos aikuisena naisena haluan leikkiä ikäistään nuorempaa, niin minkä takia se on kielletty?”
En mä sanonut sen olevan kiellettyä enkä moralisoinut sun ulkonäköä.
”Ei, mutta se on tabu. Voin näyttää pikkutytöltä ja kontrolloida täysin tilannetta. Se on eräänlainen roolileikki. Olen tosin vähän kyllästynyt siihen.Teen asioita, jotka itse koen seksikkäiksi.”
Mitä vikaa on sanassa porno? Miksi sä puhut aikuisviihteestä?
”Nuorille ihmisille puhuessa voin käyttää porno-sanaa, mutta vanhemmille tulee pornosta mieleen ikäviä konnotaatioita, 70-luvun vanhoja likaisia setiä, jotka riistävät tyttöjä. Aikuisviihde kuvaa asiaa hyvin. Kyseessähän on aikuisille suunnattu eroottinen viihde. Viihde on fiktiota, josta nautitaan.”
Mä en ole yhtään tyytyväinen tohon sanaan. Mulle se edustaa perseen nuolemista ja kompromisseja.
”Joskus se, että saa viestin perille, vaatii uusia sanoja. Jos ihmisten on pakko pettää itseään katsoakseen pornoa niin siitä vaan. Mikä mä olen sitä kieltämään. Mulle on tärkeätä se, että seksi on hauskaa ja nainen saa nauttia itsestään ja omasta seksuaalisuudestaan. Naisen masturbointi on ihan hyväksyttävää ja siitä pitää pystyä puhumaan.”
70-luvun Uma Aaltosta…
”Koita huviksesi. Kysy omassa ystäväpiirissäsi, että runkkaatko… miten sä runkkaat, onko sulla jotain välineitä. Aika monet eivät kykene vastaamaan siihen. Muistaakseni vuonna 1992 tai 1993 tehdyn tutkimuksen mukaan 77 prosenttia naisista runkkaa, mutta kysyttäessä luku on huomattavasti pienempi. Kyllä aihe on edelleenkin tabu.”
Mä luulisin, että tyypit kiihkeästi, suorastaan intohimoisesti haluaisivat, ettei tollaisiin kysymyksiin tarvitsisi vastata, ettei kaikista asioista tarvitsisi jutskailla. On olemassa juttuja, jotka saavat virtaa yksityisyydestä. Etkö sä toivo, että julkeassa maailmassa säilyisi joitain omia juttuja?
”On ihmisiä, jotka haluavat katsoa pornoa, ja on olemassa ihmisiä, jotka eivät sitä tarvitse tai eivät ole valmiita siihen lähtemään. Tällä jutulla on tietty kuluttajakunta, mutta ehkä tätä asiaa on viime aikoina liikaakin tuputettu. Lehteä ei tartte tilata ja telkkarin voi laittaa kiinni. Jokaisen kannattaisi ainakin kokeilla yksinään kotona masturbaatiota, jos ei ole koskaan sitä tehnyt. Jos ei tiedä, miten toimii, voi olla vaikea kertoa siitä toiselle.”
Vakavasti Rakel, luuletsä ettei luonto vedä tikanpoikaa puuhun?
”Oman kokemuksen mukaan se pitäisi löytää, mutta on olemassa kolme prosenttia ihmisiä, jotka eivät ole koko asiasta kiinnostuneita.”
Sähän olet marginaalirokkari! Seksuaalisuus on kova poveri. Se johdattaa pikkukundia sen turkoositakkisen tytön luo, jolla on ne ihanat vihreät silmät, ja panee tytöt liimaamaan bändipostereita seinälle ja unelmoimaan. Se on uusi, makea aisti. Sen jalostamiseen ei tarvita mun mielestä yhtään mitään, kyllä se sieltä esiin purskahtaa, ATV:n pornon kanssa tai ilman sitä.
”Nuoret ovat valveutuneempia kuin luullaan. Ei teinien tarvitse katsoa pornoleffoja. Mutta seksistä voisi puhua jonkun muukin kuin omasta nuoruudestani tutun terveydenhoitajan kanssa, jolle seksi edusti kauhuja ja tauteja. En tiedä, kuinka paljon valistus on parantunut.”
Mun mielestä sairaudet ovat ainoita juttuja, joista kannattaa tyyppejä muistuttaa, koska ikävät jutut ovat just niitä, jotka eivät tule mieleen silloin kun pitäisi. Kyllä tyypit löytävät seksin hauskuuden. Sitä paitsi, aika harvasta tulee pornonäyttelijä. Älkää vanhemmat pelätkö! Miten hyvin pornolla elää?
”Kyllä mä sillä elän. Aion jäädä alasti työskentelystä eläkkeelle 25-vuotiaana. Jos visioni kelpaavat ihmisille, niin tulen käsikirjoittamaan, tuottamaan ja ohjaamaan leffoja. Ja koska olen kuvataiteilija, aion myös maalata. Raha ei mua kiinnosta. Se on tylsä asia. Se voi helpottaa arkista toimintaa, mutta se ei ratkaise yhtään mitään. Elämässä pitää olla muutakin sisältöä kuin kahiseva.”
Pornoa?
”Kyllä. Tämä on vaikea ala. Tässä asettaa itsensä alttiiksi nimittelylle ja halveksinnalle. Tämä on elämää jatkuvassa rikkimenon vaarassa.”
