Riippuu vain Suomesta, kauanko olemme vielä täällä. Ensin Nokia ja peesissä Nordea uhkaavat siirtää pääkonttorinsa Suomesta, jos verotus ei kevene.
Raaden hampaan viereen Keilaniemeen ei siis saadakaan Ollilan Jormaa?
Uhi uhi, Jorski ja Vesku. Karkit tänne tai me lähetään. Yritysjohtajat ovat kuin hemmoteltuja kakaroita, jotka ovat tottuneet saamaan hienoimmat lelut ja kaikki mansikat kakusta.
Räikeästi raharikkaita suosiva verotussysteemi on runnottu läpi yritysten hyvinvointiin vetoamalla.
Miltä kuulostaisi, jos muutkin alkaisivat kiristää valtiota yhtä kakaramaisilla keinoilla?
Tähän malliin: riippuu vain Suomesta, kauanko me lastentarhanopettajat jaksamme maksaa korkeampaa veroa kuin pääomaporsaat ja elintasoelvikset.
Verotus on Suomessa viritetty tyydyttämään epämääräisillä yrityskaupoilla rikastuneen westendiläisen osakehain tarpeita.
Kaiken päälle kansa on lietsottu sijoitustalkoisiin pumppaamaan sukanvarsisäästönsä puolikuolleisiin startupfirmoihin ja muihin uusmediakusettamoihin.
Verouhittelukeskustelussa jää näkemättä, mitä esimerkiksi Nokian menestyksen takana on. Jotta sinänsä tarpeettomat Nokian gprs-kännykät saadaan joka jorman kouraan, jonkun on pitänyt ensin vaihtaa insinöörien vaipat, ruokkia heidät ja opettaa lukemaan.
Nokia on vuositolkulla häikäilemättömästi hyväksikäyttänyt suomalaista koulutusjärjestelmää. Verovaroilla koulutetut teekkarit on kärrätty suoraan Otaniemestä tilausajobusseilla Ruoholahteen keksimään uusia vimputtimia.
Mutta kun 80 miljoonan euron pääomatuloista jää alle 60 miljoonaa handuun, on helppo nähdä koko suomalainen hyvinvointisysteemi pelkkänä haitallisena kustannuseränä.
Vai ettei suomalaisessa verojärjestelmässä ole logiikkaa, Jorski ja Vepsukka?
Onhan siinä. Jos rahat tienaa omalla raadannalla, verotkin kannetaan raskaimman kautta.
Jos taas fyrkat tulevat perinnöstä, myyntivoitoista, omaisuustulosta tai muusta ei-itse-ansaitusta, verotus on kevyttä kuin Keiju-margariini.
