Hyvin toimiva yhteiskunta on kuin juna: se kulkee raiteillaan kauniisti ja turvallisesti. On tyrmistyttävää huomata, kuinka monet unohtavat tämän vaalien lähestyessä. Lehtiin alkaa ilmestyä “kannanottoja”, joissa vaaditaan “vaihtoehtoja” ja “keskustelua”.
On hyvä, että yhteiskunnassa keskutellaan. Tärkeää on kuitenkin myös muistaa, ettei keskustelun tule johtaa muutoksiin. Jos haluamme, että Suomi-junamme jatkaa turvallisesti raiteillaan, tulee keskustelu käydä edelleen suurten puolueiden välillä ja sisällä – ei kansan tai pienpuolueiden parissa. Päättävätkö junan matkustajat, mihin juna menee? Eivät tietenkään. Matkustajien tehtävä on istua hiljaa ja antaa henkilökunnalle pyydettäessä rahaa. Varakkaammat voivat myös nauttia halutessaan virvokkeita.
Minä ainakin teen oman osani vaaleissa, ja äänestän kaikkia kolmea suurta puoluetta. Jos junaa yritetään ohjata muualle kuin minne kiskot vievät, voi seurauksena olla vain hirvittävä suistuminen. Tietysti juna kiskoilla kulkiessaankin rikkoutuu toisinaan ja jättää matkustajat matkalle, mutta olisi typerää verrata junaa yhteiskuntaan.
En voikaan olla ihmettelemättä kuullessani esimerkiksi, kuinka vihdoinkin vallitseva ydinvoimayksimielisyys halutaan kyseenalaistaa. Kulkeeko juna tuulivoimalla? Ei tietenkään, se kulkee ydinvoimalla.
Paljon puhutaan myös tuloeroista, mutta miksi? Eikö jokaiselle ole selvää, että junassakin on sekä ensimmäinen että toinen luokka. Yhtä selvää pitäisi olla, että kaikki eivät voi matkustaa junassa. Osan on päästävä Halikkoon nopeasti, eikä sinne pääse muutoin kuin hintavalla virka-autolla.
Junassa on asiantunteva henkilökunta juuri siksi, ettei meidän tarvitse miettiä perille pääsyä. Tähän meidän toki on luotettava. Seuraankin mielenkiinnolla sitä, millaisen kannan julkisen liikenteen toimintaan poliitikkomme ottavat vaalien nyt lähestyessä.
Kirjoittaja saattaa sisältää pieniä määriä pähkinää.
