Harva bändi voi pyytää piiskaa ja sanoa samalla myyneensä yli puoli miljoonaa levyä, tai rakentaa koko keikkasetin kappaleista, jotka ovat olleet sinkkulistan kärjessä. Noh, Apulanta voi. Jo 14 vuotta yhdessä soittanut entinen teiniangstibändi on juuri julkaissut jo kahdeksannen studiolevynsä Kiilan, ja sai albumista kultalevyt ennen kuin kappalettakaan oli päätynyt kuluttajille.
Musiikkiin vihkiytymättömille Seiska-lehden palstoilta tutuksi tullut Apiksen rumpali Sipe Santapukki viilettää kohti Café Le Crèmeä kutrit hulmuten.
Hei hei, mitä kuuluu!
“Hyvää. On sanottava heti alkuun, että olen huono haastateltava. En osaa puhua paskaa. Puolitututkin näkevät heti, jos edes yritän valehdella.”
Just. Mutta onnittelut kultalevystä.
“Ei vielä hurrata, vaikka kauppojen odotukset ovat korkealla. Tuleepa mieleeni eräs tv-formaattibändi, joka sai platinalevyt etukäteen. Albumi myikin vain 5 000 ja nyt Veijo Anttila rakentaa lisäsiipeä alehyllyihin, jotta saa INDX-levyt myyntiin.”
Teille tuskin käy niin. On mukava huomata, ettei kusi ole menestyksestä huolimatta noussut päähän.
“Silloin nousi hetkeksi, kun vuonna 1997 tulimme koko kansan tietoisuuteen, ja suosio oli vielä uusi juttu. Tonille nousi pidemmäksi aikaa, mutta sekin on jo palannut maan pinnalle. Tuntuihan se imartelevalta, tytöt diggasivat, ihmiset tunnistivat kadulla ja kohtelivat miellyttävästi ihmistä, joka oli kuitenkin hylkiö koulumaailmassa.”
Olit siis koulukiusattu?
“Joo. Etenkin ala-asteiässä minua kiusattiin erikoisesta sukunimestäni. Yläasteella bändistä tuli turvapaikka ja pakoon pääsi treenikämpälle. Yhtyeellemme naurettiin, mutta taistelimme pahaa maailmaa vastaan musiikilla.”
Maailma on täynnä menestyneitä bändejä, joissa on katkeroituneita kakkos- ja kolmosjäseniä. Ärsyttääkö sinua, kun Apulannasta puhutaan aina Toni Wirtasen bändinä?
“On selvää, että Toni on bändin liideri. En ikinä ole halunnut olla johtaja. Olen erittäin tyytyväinen, että saan soittaa Tonin biisejä ja tehdä oman leiviskäni niin hyvin kuin mahdollista. Sitä paitsi syitä erittelemättä tiedän, että ilman minua bändi olisi hajonnut ensimmäisen kerran vuonna 1995 ja varmasti vuonna 1998. Minulla on suuri henkinen vastuu bändistä. Jokainen Apulanta-biisi on Tonin tekemä, joten eihän bändiä olisi ilman niitä. Ja uusin levymme on taiteellisesti ehein tuotoksemme!”
Olet tehnyt erinomaisen soololevynkin. Miksei kappaleesi kelpaa Apulannalle?
“On Toni pyytänyt tekemään, mutta en usko, että hän pystyisi esittämään kappaleitani samalla antaumuksella kuin omiaan.”
Vieläkö teet omia kappaleita?
“Koko ajan kaikessa hiljaisuudessa muiden käyttöön.”
Kenelle?
“Vaikkapa Erikssonin Annalle. Suomen parhaalle laulajalle on upeaa tehdä biisejä, kun ne menevät niin hyviin käsiin.”
Taitaa olla oma lehmä ojassa. Teistähän on muutenkin kirjoiteltu. Seurusteletteko nyt vai ette?
“En ole aiemmin kommentoinut asiaa mitenkään, mutta voin sanoa sulle ensimmäisenä toimittajana, että styylaamme. Samaan hengenvetoon sanon, että mitäs sitten?”
Ei siinä mitään. Mutta julkkislehdet elävät tuollaisilla juoruilla.
“Oli jännä lukea erästä juorulehteä. Jutussa kerrottiin minun ja Annan salailevan tarpeettomasti seurusteluamme. Todellisuudessa en vain halunnut kommentoida asiaa, koska se on minulle aivan liian tärkeä lehdissä rienattavaksi. Lehden oli pakko luoda illuusio salamyhkäisyydestä ottamalla paparazzi-kuvia minusta huppu päässä. Hei, mulla oli 40 astetta kuumetta ja kävin ostamassa apteekista lääkkeitä!”
Julkkisten bongailu ja julkisuuden tavoittelu ovat saaneet käsittämättömät mitat.
“Martina Aitolehti on hyvä esimerkki. Hän keikkuu kaksi viikkoa lehtien palstoilla, koska nussi apinan näköistä futaajaa. Kun salarakasjutusta ei riittänytkään enää kaivettavaa, näytetään tissit. Vielä on alapää näyttämättä, mutta kun sen vilauttaa jossain miestenlehdessä, omat 15 minuuttia on käytetty. Tuolle tielle lähteminen osoittaa vääristynyttä arvomaailmaa. Mietin asioita vähän pidemmän kaavan mukaan, ja haluan keskittyä siihen, mikä on elämässä olennaista: läheiset ihmiset ja koti.”
Minua on jo pitkään ihmetyttänyt, miten hoidat hiuksiasi?
“Noh, samppoolla pesen. En käytä mitään hiustenhoitotuotteita tai geelejä, jos sitä tarkoitit. Enkä ole eläessäni käynyt parturissa.”
Apulannan kahdeksas studioalbumi jatkaa edellisen Hiekka-levyn linjoilla. Toni Wirtasella on hämmästyttävä kyky ammentaa päästään toimivia melodiakoukkuja, ja bändi on nivoutunut uuden basistin myötä tiukaksi paketiksi. TJEU*: Pala siitä
