Kaiken ajassa elämisen trendeilyn ohella on olemassa toinenkin tapa ajatella. Musiikissa se on se, että tehdään asiat aina samalla lailla ja jäädään silti historiaan. Jeff Lynne hallitsee tämän taidon.
ELO:n kärjessä Lynne teki jättimäisen menestyksen 70-80-luvun vaihteessa ja on sittemmin häärännyt mm. klassikkopappojen Petty, Dylan, Harrison, Orbison ym. kanssa sillä seurauksella että itse kuuluu nyt tuohon joukkoon.
Siksi on suuri hämmästys, että Zoom on täynnä klassikkobiisejä. Ihan kuin 15:tä vuotta edellisen ELO-levyn jälkeen ei olisi ollutkaan.
Zoom
Electric Light Orchestra
1 kommentti
Tero Hautala
25.10.2002 15:19
Electric Light Orchestra tuntuu olevan ´´projekti´´, joka ei ota loppuakseen. Alkuperäinen ELO kukoisti 1970-luvulla, jolloin se niitti mainetta sinfonisella rokillaan ja sellaisilla albumeilla kuin ´´Eldorado´´, ´´New World Record´´ ja ´´Out of the Blue´´. ELO:n tarina näytti päättyvän vuonna 1986 yhtyeen johtohahmon Jeff Lynnen ilmoitettua kyllästyneensä yhtyeeseensä ja irtaantuessa muihin kuvioihin. Ratkaisun ymmärsi, sillä 1980-luvulla yhtye oli julkaissut kolme perättäistä albumia, jotka kaikki olivat olleet niin taloudellisia kuin musiikillisia floppeja. ELO kuitenkin jatkoi toimintaansa rumpalinsa Bev Bevanin johdolla. Uudeksi nimeksi keksittiin ELO Part II. Ilman musiikillista johtajaansa bändi jäi kuitenkin lähinnä kuriositeetiksi ja lopetti toimintansa vuonna 1995.
Vastaa kommenttiinJa nyt - 15 vuotta eroamisensa jälkeen - Jeff Lynne on palannut takaisin puikkoihin ja julkaissut yhden CD:n verran uutta ELO-musiikkia. Poissa ovat muut yhtyeen alkuperäiset jäsenet. Poissa myös sinfoniaorkesterit ja monikymmenpäiset sekakuorot. Tuloksena on kitaralle, pianolle ja rummuille sovitettuja varsin valjuiksi jääviä biisejä, joissa on vain vähän yhtymäkohtia siihen musiikkiin, joka teki Electric Light Orchestrasta niin ainutlaatuisen 1970-luvulla. ZOOM on kuin uudelleen lämmitettyä puuroa. Se maistuu tutulta, mutta alkuperäisen veroista se ei ole.
Vastaa kommenttiin