Vaikka thaimaalainen keittiö ei ehkä kilpailekaan makujensa hienostuneisuuden puolesta aivan samalla viivalla kantonilaisen keittiön kanssa, on se parhaimmillaan itämaisten makujen ja kirkkaiden värien pyörryttävän loistokasta ilotulitusta. Loppuun saakka stailatuissa annoksissa lyövät iloisesti kättä päälle kinkeiltä ja inkkareilta pöllityt ideat sekä erilaiset tuoreiden yrttien tuomat maut, jotka onnistuvat – silloin kun onnistuvat – rakentamaan pirteän ja harmonisen ateriakokonaisuuden.
Syksystä saakka Eerikinkadulla tom yumejaan trokannut Orchid tuo ei valitettavasti onnistu tuomaan kaupungin thaikkutarjontaan paljoakaan uutta. Paikka on ihan kivan näköinen ja nuhjuista vessaa lukuun ottamatta suht siisti, mutta sillä ei valitettavasti Helsingin China townina tunnetulla alueella vielä pitkälle pötkitä. Bulevardilla sijaitsevaan Villa Thaihin tästä on kulinaristisesti pitkä matka, mikä kyllä näkyy myös hinnoissa. Tosin Orchidin edulliselta vaikuttavat hinnat saattavat hämätä, sillä annokset ovat sen kokoisia, että nälkäisen on parasta tikata täydet kolme ruokalajia läpi.
Parhaimmillaan Orchid onnistui papaya-salaatissa (6 e), joka oli mielenkiintoinen ja paljon hotimpi kuin ruokalistoihin merkityt kaksi chilipippuria lupailivat. Myös thaimaalainen kanasalaatti yam kai (5 e) oli pirteä kokemus; sitruunaruoho ja kalakastike maistuivat siltä miltä pitikin. Valitettavasti pääruoat eivät pystyneet lunastamaan shekkejä, joita alkuruuat kirjoittelivat. Paneang nua (13 e) – tulista naudanlihaa ja punaista currya – ei ollut lähelläkään sitä, mitä tältä perinteiseltä thaikkuherkulta olisi voinut odottaa. Illan todellinen pettymys oli kuitenkin paistettu kana chilin ja basilikan kanssa (11 e), jonka thairuokiin erikoistunut pöytäseuralaiseni jätti lähes kokonaan syömättä. Tunnelmaa kohotti hieman loppulasku, joka kahdelta hengeltä kaljoineen ylitti hädin tuskin neljääkymppiä.
