Kaksi ihmistä hakee samaa työpaikkaa ja osaa työnsä yhtä hyvin.
Silti toinen saatetaan arvioida pätevämmäksi vain siksi, että hänen ulkonäkönsä miellyttää enemmän.
Kauneus voi tuoda etumatkaa, jota ei ansaita taidoilla, kokemuksella tai ahkeruudella, ja ilmiö näkyy tutkimusten mukaan myös Suomessa.
Kaunis ihminen mielletään osaavammaksi
Ulkonäköedussa viehättäväksi arvioitu ihminen saa muita myönteisempää kohtelua ulkonäkönsä vuoksi.
Taustalla voi vaikuttaa niin kutsuttu sädekehävaikutus, jossa yksi miellyttävä ominaisuus saa ihmisen näyttämään hyvältä myös aivan muissa asioissa.
Kauniiksi koettua ihmistä saatetaan pitää taitavampana, ystävällisempänä tai luotettavampana, vaikka kasvonpiirteet eivät kerro näistä ominaisuuksista.
LUE LISÄÄ: Näytätkö peilissä paremmalta kuin kuvissa? Selfie voi leventää nenääsi lähes kolmanneksella
Kauneudesta on löytynyt etua myös oikeissa palkoissa
Taloustieteilijät Daniel S. Hamermesh ja Jeff E. Biddle tutkivat ulkonäön ja ansiotulojen yhteyttä jo vuonna 1994.
Heidän American Economic Review -lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan keskimääräistä vähemmän viehättäviksi arvioidut ihmiset ansaitsivat muita vähemmän, kun taas viehättävämmiksi arvioidut ansaitsivat enemmän.
Vähemmän viehättävien palkkahaitta oli tutkimuksen mukaan noin 5–10 prosenttia, mikä oli hieman suurempi kuin viehättävien saama palkkaetu.
Kauneus ei tee kenestäkään parempaa sokkelonratkaisijaa
Taloustieteilijät Markus M. Mobius ja Tanya S. Rosenblat selvittivät vuonna 2006, miten ulkonäkö vaikuttaa palkkapäätöksiin kokeellisilla työmarkkinoilla.
American Economic Review -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa osallistujat ratkoivat tietokoneella sokkeloita, ja työnantajan roolissa toimivat henkilöt päättivät heidän palkkansa.
Viehättäväksi arvioidut osallistujat saivat palkkaetua, vaikka he eivät olleet sokkeloiden ratkaisemisessa muita parempia.
Itsevarmuus ja puhetapa kasvattivat etumatkaa
Kokeessa viehättäväksi arvioidut osallistujat luottivat keskimäärin enemmän omaan osaamiseensa, mikä vaikutti myös palkkapäätöksiin.
Työnantajat puolestaan arvioivat heitä todellista kyvykkäämmiksi, ja osa edusta syntyi suullisessa vuorovaikutuksessa esiin tulleiden viestintä- ja sosiaalisten taitojen kautta.
Ulkonäköetu ei siis perustunut vain siihen, miltä ihminen näytti, vaan myös siihen, miten muut tulkitsivat hänen itsevarmuuttaan ja käyttäytymistään.
Kauneus voi vaikuttaa jo rekrytointiin
Vuonna 2024 Research in Social Stratification and Mobility -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat muokkasivat tekoälyn avulla kuvitteellisten työnhakijoiden esittelyvideoita.
Tutkimukseen osallistui 493 vastaajaa, joilla oli kokemusta henkilöstöpäätöksistä ja jotka arvioivat hakijoiden mahdollisuuksia tulla valituiksi.
Tulokset osoittivat, että viehättävyyden merkitys rekrytointiarvioissa vaihteli hakijan sukupuolen ja tilanteen mukaan.
Prinsessasatujen kauneusihanne elää sitkeästi
Psykoterapeutti Jeanine Connor pohti Psychology Todayn kirjoituksessaan, miksi ulkonäköpaineet säilyvät, vaikka erilaisia vartaloita ja ulkonäköjä puolustetaan aiempaa näkyvämmin.
Hän nostaa esiin vanhojen satujen tutun asetelman, jossa kauniit prinsessat ovat hyviä ja rakastettavia, kun taas epämiellyttäviksi kuvatut hahmot saavat usein pahiksen roolin.
Samanlaista ulkonäön ja ihmisarvon sekoittumista voivat nykyään vahvistaa huolellisesti muokatut somekuvat ja kapenevat kauneusihanteet.
Kehopositiivisuus ei yksin poista ulkonäköetua
Kehopositiivisuus haastaa ajatuksen, että vain tietynlaiset kehot olisivat hyväksyttäviä tai arvokkaita.
Connorin mielestä liikkeen tavoitteiden ja arkitodellisuuden välillä on ristiriita, koska ulkonäöllä on edelleen merkitystä ihmisten kohtelussa.
Psykologian apulaisprofessori Jessica Alleva kuitenkin korostaa asiantuntijakirjoituksessaan, että tutkimukseen perustuva myönteinen kehonkuva tarkoittaa paljon muutakin kuin ulkonäöstään pitämistä: siihen kuuluu myös oman kehon toiminnan, tarpeiden ja arvon kunnioittaminen.
Suomessa kauneus näkyi jopa vaaliuurnilla
Ulkonäköedun vaikutuksia on tutkittu myös suomalaisissa vaaleissa.
Niclas Berggrenin, Henrik Jordahlin ja Panu Poutvaaran Journal of Public Economics -lehdessä vuonna 2010 julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin 1 929 suomalaisen vaaliehdokkaan valokuvia, ja viehättävämmiksi arvioidut ehdokkaat menestyivät keskimäärin paremmin.
Eduskuntavaaleissa ensimmäistä kertaa valituiksi pyrkineiden ehdokkaiden viehättävyysmittarin yhden keskihajonnan suuruinen nousu oli yhteydessä noin 20 prosenttia suurempaan äänimäärään saman puolueen ehdokkaiden vertailussa.
Kauneuden yhteys menestykseen ulottui siten työelämän palkkapäätöksistä myös suomalaisten äänestyskäyttäytymiseen.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Tunnekylmä ihminen voi puhua yllättävän iloisesti – tutkimus paljasti ristiriidan
