Yökerhojen katoaminen suomalaisista kaupungeista ei alkanut koronapandemiasta.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi arvioi Ylen haastattelussa yökerhojen määrän vähentyneen murto-osaan parinkymmenen viime vuoden aikana.
Samaan aikaan nuorten suhde alkoholiin on muuttunut tavalla, joka osuu suoraan yökerhojen toimintaan.
Alkoholin pitkä nousukausi kääntyi: yökerhojen määrä vähenee Suomessa
Suomalaisten alkoholinkulutus kasvoi pitkään, mutta 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkeen suunta muuttui.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan kokonaiskulutus on vähentynyt pääsääntöisesti vuoden 2007 jälkeen, ja vuonna 2024 se oli 8,3 litraa sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti.
THL:n mukaan taso oli silloin suunnilleen sama kuin 1970-luvulla.
Alkoholi ostetaan nyt enimmäkseen muualta kuin ravintolasta
Muutos näkyy myös siinä, mistä alkoholi hankitaan.
Anniskelukulutuksen osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta oli vuonna 2024 THL:n mukaan 11 prosenttia.
Vuonna 2025 kaupat ja Alko vastasivat 87 prosentista tilastoitua kulutusta, johon lasketaan vähittäismyynti ja anniskelu yhteensä.
Kaksi iltaa kantaa suurimman osan liiketoiminnasta
Yökerhon ongelma ei ole vain asiakkaiden määrä vaan myös se, milloin asiakkaat tulevat.
Lappi arvioi, että yli 80 prosenttia liikevaihdosta syntyy nykyään viikonloppuiltoina.
Vuokrat, palkat ja muut kiinteät kulut eivät kuitenkaan rajoitu perjantaihin ja lauantaihin.
LUE LISÄÄ: Muistatko nämä Helsingin legendaariset yökerhot? Vuonna 2006 kaupunki biletti kuin huomista ei olisi
Raittiiden nuorten osuus on kasvanut vuodesta 2006
Niiden nuorten osuus, jotka eivät käytä alkoholia, on kasvanut lähes koko seurantajakson ajan vuodesta 2006 lähtien.
Vuoden 2025 kouluterveyskyselyssä yli kaksi kolmasosaa perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisista ilmoitti, ettei käytä lainkaan alkoholia: pojista 70 ja tytöistä 71 prosenttia.
Lukiolaisista näin ilmoitti alle puolet, pojista 45 ja tytöistä 43 prosenttia, ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista pojista 40 ja tytöistä 39 prosenttia.
Humalajuominen on vähentynyt kaikilla kouluasteilla
Humalassa olleiden osuus on pienentynyt merkittävästi kaikilla kouluasteilla verrattuna seurantajakson alkuun vuosina 2006–2008.
Vuonna 2025 tosi humalaan vähintään kuukausittain joi ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista pojista 19 ja tytöistä 15 prosenttia.
Perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisilla osuudet olivat pienimmät, pojista kahdeksan ja tytöistä kuusi prosenttia.
Yökerho saa asiakkaansa erilaisesta sukupolvesta
Nuorten raitistuminen ei yksin todista, miksi yökerhoja suljetaan.
Se muuttaa kuitenkin sitä asiakaskuntaa, josta yökerhot ammentavat.
Täysi-ikäisiksi varttuu ikäluokkia, joiden nuoruuteen alkoholi kuuluu harvemmin kuin aiempien sukupolvien nuoruuteen.
Opiskelijan kukkaro painaa toisesta suunnasta
Noho Partnersin viihderavintolaliiketoiminnan johtaja Paul Meli pitää Ylen haastattelussa opiskelijoiden taloudellista tilannetta alan vaikeuksien keskeisimpänä syynä.
Yhtiö ei lähtökohtaisesti perusta yökerhoja alle 30 000 asukkaan kaupunkeihin.
Noho avasi vuonna 2025 uudet yökerhot Tampereelle ja Seinäjoelle, mutta Melin mukaan pärjääminen ei ole enää itsestään selvää edes kasvukeskuksissa.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Taksidata paljastaa Helsingin yöelämän kärjen – nämä kaksi paikkaa ovat ylivoimaisia
