Ruokakaupan hyllyssä kaupan oma merkki on usein se halvin vaihtoehto.
Sen viereen mahtuminen ratkaistaan neuvottelussa, jota asiakas ei koskaan näe.
Kesäkuussa siihen neuvotteluun tuli uusi laki.
Laki tuli voimaan kesäkuussa
Elintarvikemarkkinalain muutokset astuivat voimaan 22. kesäkuuta 2026.
Eduskunta hyväksyi ne yksimielisesti, ja presidentti vahvisti lain kesäkuun puolivälissä.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin mukaan uudistuksen tarkoitus on tasapainottaa asemia koko ruokaketjussa ja vahvistaa samalla huoltovarmuutta.
LUE LISÄÄ: Verokortin prosentti kannattaa tarkistaa nyt syyskuussa – toimi näin
Omaa merkkiä ei saa enää suosia hyllyssä
Lakiin lisättiin kielto, jonka mukaan ostaja ei saa suosia omaa tuotemerkkiään esimerkiksi hyllysijoittelussa.
Jos tavarantoimittaja on neuvotteluvoimaltaan kauppaa heikommassa asemassa, ostajan on otettava huomioon myös sen tuotteisiin liittyvät edut silloin, kun ne kilpailevat kaupan oman merkin kanssa.
Käytännössä kyse on siitä, kenen purkki päätyy silmien korkeudelle ja kenen alahyllylle.
Kaupan merkkejä ei kielletä
Uudistus ei poista Pirkkaa, Coopia, Rainbow’ta eikä yhtäkään muuta kaupan omaa merkkiä valikoimasta.
Se ei myöskään rajoita niiden määrää hyllyssä.
Kyse on siitä, millä keinoilla vahvempi osapuoli saa niille tilaa raivata.
Hyllypaikkaa ei saa myydä omaa merkkiä vastaan
Laki kieltää sitomasta tavarantoimittajaa sopimukseen, joka edellyttää samalla kaupan oman merkin tuotteiden valmistamista.
Aiemmin valmistaja saattoi joutua tilanteeseen, jossa oman brändituotteen pääsy valikoimaan edellytti myös ketjun nimellä myytävän kilpailijan valmistamista.
Saman tehtaan linjalta voi siis tulla molemmat tuotteet, mutta siitä ei enää saa tehdä valikoimaan pääsyn ehtoa.
Reseptiä ei tarvitse luovuttaa turhaan
Ostajan mahdollisuutta vaatia tietoja tavarantoimittajan kustannusrakenteesta ja tuotantotavoista rajoitettiin.
Tietopyynnön käyttötarkoitus on kerrottava etukäteen, ja tietoja saa käyttää vain siihen tarkoitukseen.
Sääntö on olennainen silloin, kun sama ostaja myy vieressä omaa tuotettaan ja saisi neuvotteluissa yksityiskohtaista tietoa kilpailijastaan.
Valittamisesta ei saa seurata hiljaista rangaistusta
Lakiin kirjattiin sana, jota siinä ei ennen ollut: kosto-olettama.
Se tarkoittaa, että tietyissä tilanteissa ostajan on itse osoitettava, ettei se ole ryhtynyt kiellettyihin kostotoimiin tavarantoimittajaa kohtaan.
Pienelle valmistajalle yhden suuren asiakkaan menettäminen voi merkitä paljon enemmän kuin yhden tuotteen poistumista valikoimasta.
Kriisissä sopimus on neuvoteltava uudelleen
Ostajalle säädettiin velvollisuus neuvotella sopimuksen sisällöstä uudelleen tavarantoimittajan pyynnöstä.
Velvollisuus koskee poikkeuksellisia tilanteita, joita sopimusta tehtäessä ei ole voitu kohtuudella ennakoida.
Esimerkkeinä mainitaan luonnonolosuhteista tai kauppapolitiikasta seuranneet kustannuskriisit.
Ratkaisevaa on neuvotteluvoima, ei yrityksen koko
Laki ei kohtele kaikkia tavarantoimittajia samalla tavalla, vaan katsoo niiden asemaa suhteessa ostajaan.
Pienelle valmistajalle yksi ketju voi olla käytännössä ainoa reitti kuluttajan ostoskoriin.
Kansainväliselle yhtiölle sama päätös on yksi myyntikanava kymmenien joukossa.
Rainbow väistyy, ja siirtymäaika päättyy marraskuussa
S-ryhmä kertoi jo vuonna 2023 korvaavansa vanhimman oman merkkinsä Rainbow’n vähitellen Coop-tuotteilla, ja koska pakkausmateriaalit käytetään loppuun, tuotteet katoavat hyllyiltä hiljalleen.
Uusiin toimitussopimuksiin lakia on sovellettu heti kesäkuusta alkaen, mutta sitä ennen tehtyjen sopimusten on oltava uusien sääntöjen mukaisia viimeistään 30. marraskuuta 2026.
Valvonnasta vastaa elintarvikemarkkinavaltuutettu Jarno Sukanen, ja hänen toimistonsa pitää lain soveltamisesta webinaarit 8. ja 17. syyskuuta.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Myytkö harrastuksesi tuotoksia netissä? 20 000 euroa ei ole ainoa raja, joka kannattaa tuntea
Voit tienata metsän marjoilla verovapaasti – mutta pakastaminen muuttaa tilanteen
