450 000 ihmistä.
Niin moni 20–79-vuotias suomalainen kuului vuonna 2023 ryhmään, jossa alkoholinkäyttö oli vähintään kohtalaisen pitkäaikaisen terveysriskin tasolla.
Osuus vastaa 11:tä prosenttia koko ikäryhmästä.
450 000 ei tarkoita alkoholiriippuvuutta
Kohtalaisen tai suuren riskin tason ylittäminen ei ole sama asia kuin alkoholiriippuvuus.
Kyse on määristä, joiden pitkäaikaiseen käyttöön liittyy kohonnut terveyshaittojen riski.
Terveyskirjaston mukaan riskitasot on laadittu terveitä työikäisiä ajatellen, eivätkä ne ole yksittäisen ihmisen diagnoosi.
LUE LISÄÄ: Viinilasi illassa ei kuulosta paljolta – mutta lääkärit vetävät alkoholismin rajan juuri siihen
Yksi alkoholiannos on pienempi kuin moni lasi
Suomessa yksi alkoholiannos tarkoittaa kahtatoista grammaa puhdasta alkoholia.
Se vastaa 33 senttilitraa noin 4,7-prosenttista keskiolutta, 12:ta senttilitraa viiniä tai neljää senttilitraa väkevää alkoholijuomaa.
Jos kotona kaadettu lasillinen on reilusti yli 12 senttilitraa, se ei enää vastaa yhtä annosta.
Rajat kulkevat 7 ja 14 annoksessa
Terveellä työikäisellä miehellä kohtalaisen riskin taso on 14 alkoholiannosta viikossa ja naisella 7 annosta.
Suuren riskin taso on miehillä 23–24 ja naisilla 12–16 annosta viikossa.
Yli 65-vuotiailla rajat ovat matalammat, sillä Päihdelinkin mukaan rajana käytetään kahta annosta kerralla ja seitsemää annosta viikossa.
Sama annos rasittaa ihmisiä eri tavalla
Riskitasot on laadittu koko väestölle, eikä vähäisen riskin tasoakaan pidä tulkita turvarajaksi.
Terveyskirjaston mukaan merkittävästi vyötärölihavan ihmisen maksalle yhdestä alkoholiannoksesta voi olla yhtä paljon haittaa kuin neljästä annoksesta laihalla henkilöllä.
Esimerkki koskee maksan kuormitusta eikä humalan voimakkuutta tai veren alkoholipitoisuutta.
Suomalainen juominen painottuu yhä viikonloppuun
THL:n Juomatapatutkimuksen mukaan 68 prosenttia juomiskerroista ja 79 prosenttia humalakerroista ajoittui vuonna 2023 viikonloppuun perjantai-illan ja sunnuntain väliselle ajalle.
Kolme neljäsosaa kaikista käyttökerroista tapahtui kotiympäristössä.
Erikoistutkija Katariina Warpeniuksen mukaan onkin selvää, että työn viikkorytmi määrittää yhä vahvasti suomalaisten alkoholinkäyttöä.
Oman kulutuksen saa näkyviin ilman arvailua
Päihdelinkki suosittelee kirjaamaan oman juomisen ylös muutaman viikon ajalta.
Näin muistikuva muutamasta lasillisesta muuttuu konkreettisiksi annoksiksi.
Jos käyttö lisääntyy tai muuttuu päivittäiseksi, muutos itsessään on syy pysähtyä tarkastelemaan omia tottumuksiaan.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Vaihdevuodet ja alkoholi voivat ruokkia toisiaan – 936 vastaajan tutkimus paljasti mutkikkaan yhteyden
