Kymmenentuhannen askeleen tavoite on tuttu lähes jokaiselle älykellon tai askelmittarin käyttäjälle.
Luku ei kuitenkaan ole peräisin lääketieteellisestä tutkimuksesta.
Heinäkuussa 2025 julkaistu laaja meta-analyysi kokosi yhteen 57 tutkimusta ja päätyi toisenlaiseen merkkipaaluun.
10 000 askeleen tavoite ei syntynyt tutkimuksesta
Tavoite tunnetaan ympäri maailman, mutta sen tausta on yllättävä.
Luku nousi tunnetuksi jo vuonna 1965, kun japanilainen Yamasa toi markkinoille askelmittarin nimeltä manpo-kei.
Nimi tarkoittaa vapaasti suomennettuna 10 000 askeleen mittaria.
Terveyssuositukseen perustuvaa tutkimusnäyttöä luvun taustalla ei tuolloin ollut.
Harvardin lääketieteellisen tiedekunnan epidemiologi I-Min Lee on useissa yhteyksissä todennut, ettei 10 000 askeleelle ollut tuolloin tieteellistä perustaa.
Luku jäi elämään ennen kaikkea siksi, että se oli helposti muistettava.
Sydneyn yliopiston tutkijat kokosivat 57 tutkimusta
Sydneyn yliopiston professori Ding Dingin johtama tutkimusryhmä kokosi yhteen viime vuosien tutkimusnäytön päivittäisestä askelmäärästä ja terveydestä.
Tulokset julkaistiin Lancet Public Health -lehdessä.
Systemaattiseen katsaukseen sisällytettiin 57 tutkimusta.
Meta-analyysiin hyväksyttiin vain tutkimukset, joissa askelmäärä oli mitattu laitteella, kuten aktiivisuusrannekkeella tai askelmittarilla.
Noin 7 000 askelta liittyi selvästi pienempiin terveysriskeihin
Tutkimuksessa verrattiin noin 7 000 askelta päivässä käveleviä henkilöitä niihin, joiden päivittäinen askelmäärä oli noin 2 000.
Kokonaiskuolleisuuden riski oli suuremman askelmäärän ryhmässä 47 prosenttia pienempi.
Dementiariski oli 38 prosenttia ja kaatumisriski 28 prosenttia pienempi.
Masennusoireiden riski oli 22 prosenttia ja sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantuvuus 25 prosenttia pienempi.
Kyse on kuitenkin tilastollisista yhteyksistä, eikä tutkimus osoita, että juuri 7 000 askelta aiheuttaisi nämä hyödyt.
Hyötyjä kertyy jo selvästi ennen 7 000 askelta
Terveyshyötyjen kertyminen ei ala vasta korkeilla askelmäärillä.
Jo noin 4 000 askeleen kohdalla havaittiin selviä eroja verrattuna kaikkein vähiten liikkuviin.
Toisin sanoen myös tavallista lyhyempi kävely voi olla terveydelle merkityksellinen.
Sydän- ja verisuoniterveydessä hyöty jatkui pidemmälle
Kaikkien sairauksien kohdalla kehitys ei ollut samanlainen.
Tutkijoiden mukaan kokonaiskuolleisuuden, dementian ja kaatumisten kohdalla hyöty alkoi loiventua noin 5 000–7 000 askeleen jälkeen.
Sydän- ja verisuonisairauksissa yhteys jatkui myös suuremmilla askelmäärillä ilman vastaavaa tasaantumista.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että 10 000 askelta olisi kaikille välttämätön tavoite.
Tutkijat korostavat tutkimuksen rajoituksia
Tutkimus perustuu pitkittäisiin havainnointitutkimuksiin, ei satunnaistettuihin kokeisiin.
Siksi tulokset osoittavat yhteyksiä, eivät varmaa syy-seuraussuhdetta.
Tutkijat huomauttavat myös, että joidenkin terveysvaikutusten osalta tutkimuksia oli vielä melko vähän ja näyttö vaihteli vahvuudeltaan.
Mitä tästä voi päätellä
Tutkimuksen perusteella 10 000 askelta päivässä on edelleen hyvä tavoite niille, jotka liikkuvat paljon.
Laaja tutkimusnäyttö viittaa kuitenkin siihen, että noin 7 000 askelta päivässä liittyy jo merkittäviin terveyshyötyihin.
Vielä tärkeämpi viesti on, että hyötyjä kertyy myös tätä pienemmillä askelmäärillä.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Reipas kävely terävöittää mielen – mutta vasta tunnin kuluttua liikunnasta
