Kaksi kilometriä.
Sen verran on matkaa Tornion ja Ruotsin Haaparannan rautatieasemien välillä.
Silti yhteyden avaaminen vaati radan sähköistämisen, uudet opastimet toisen valtion alueelle ja noin 300 riskin kartoituksen.
Yhteys palasi 38 vuoden tauon jälkeen
VR:n matkustajajunat aloittivat maanantaina 10. elokuuta liikennöinnin Oulun, Tornion ja Haaparannan välillä.
Rajan yli ajetaan kaksi päivittäistä vuoroa molempiin suuntiin viikon jokaisena päivänä, eli yhteensä 28 vuoroa viikossa.
Suomen ja Ruotsin rajan ylittävää matkustajajunaliikennettä on ollut aiemminkin, mutta se päättyi vuonna 1988.
Kyse on siis paluusta, ei ensimmäisestä kerrasta.
LUE LISÄÄ: Moni väistää hotelliaamiaisella väärää ruokaa
Fintraffic ohjaa liikennettä ensi kertaa rajan takana
Uutta on se, kuka liikennettä ohjaa.
Fintraffic vastaa junien liikenteenohjauksesta Suomen puolelta aina Haaparannan asemalle saakka.
Fintrafficin raideliikenteenohjauksen asiantuntijan Tuomo Pääkkösen mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun yhtiö ohjaa liikennettä toisen valtion alueella.
Suomalaiset opastimet asennettiin Ruotsin puolelle
Ohjaaminen rajan yli edellytti konkreettisia laitemuutoksia.
Pääkkösen mukaan Suomessa käytössä olevat opastimet asennettiin myös Ruotsin puolelle ja liitettiin asetinlaitteeseen.
Vasta sen jälkeen liikennettä pystyi ohjaamaan suomalaisesta ohjauskeskuksesta.
Muutoksia tehtiin myös muihin turvalaitteisiin.
Rata piti sähköistää matkustajajunia varten
Tornion ja Haaparannan välinen rata ei ollut uusi.
Pääkkösen mukaan suomalaiset dieselveturien vetämät tavarajunat ovat liikkuneet välillä jo aiemmin, ja niitä varten oli rakennettu Suomen raideleveyttä vastaava rata.
VR:n sähköveturit vaativat kuitenkin radan sähköistämisen.
Lisäksi tulli- ja rajanylityskäytäntöjä piti yhdenmukaistaa.
Viranomaiset löysivät noin 300 riskiä
Fintraffic, Trafikverket ja Väylävirasto kartoittivat yhteyden riskit etukäteen.
Pääkkösen mukaan riskejä löytyi noin 300, ja niiden varalle luotiin tarkat toimintamallit ja vastuunjako.
Osapuolet harjoittelivat myös häiriötilannetta yhdessä, ja mukana oli raideliikenteen ammattilaisten lisäksi pelastusalan henkilöstöä.
Häiriötilanteita varten luotiin yhteinen koodikieli
Fintraffic ja Ruotsin Trafikverket kehittivät yhteisen koodikielen.
Sovittuja koodeja käyttämällä varmistetaan, että kaikille toimijoille muodostuu tapahtumasta sama tilannekuva.
Käytäntö on tarpeen, koska tieto kulkee häiriötilanteessa kahden maan liikenteenohjauksen välillä.
Matkustajalle näkyy kaksi aikavyöhykettä
Suomi ja Ruotsi ovat eri aikavyöhykkeillä, ja se näkyy asemilla.
Junien lähtöajat ilmoitetaan Haaparannan näytöillä sekä Suomen että Ruotsin ajassa.
Kuulutuksissa aikataulut kerrotaan selvyyden vuoksi vain Suomen ajassa, ja siitä mainitaan jokaisen kuulutuksen yhteydessä.
Fintraffic vastaa matkustajaviestinnästä Haaparannan aseman laiturilla, ja muilta osin aseman tiedotusvastuu on Trafikverketillä.
Joulukuussa on tarkoitus parantaa vaihtoyhteyksiä Haaparannassa, josta ruotsalaisen Norrtågin junat liikennöivät Luleåån.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Kirppari lupasi turvallisuutta, mutta takki katosi
