Osa aggressiivisista rintasyövistä kasvaa MYC-proteiinin vauhdittamana.
Sama proteiini, joka auttaa syöpäsolua lisääntymään, saattaa kuitenkin tehdä siitä haavoittuvan.
Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa MYC-proteiinia runsaasti tuottavien rintasyöpäsolujen energiantuotanto osoittautui poikkeuksellisen riippuvaiseksi glutamiinista.
Kun tutkijat häiritsivät samanaikaisesti mitokondrioiden toimintaa ja glutamiinin hyödyntämistä, kasvainten kasvu hidastui tutkimuksen hiirimalleissa.
Tulos on kiinnostava, mutta vielä kaukana potilaiden hoidosta.
MYC kiihdyttää syövän kasvua
Tutkimuksen keskiössä on MYC, joka on solujen toimintaa ohjaava proteiini ja yksi tunnetuimmista syövän kasvua edistävistä tekijöistä.
Kun MYC toimii liian aktiivisesti, se voi lisätä syöpäsolujen kasvua, jakautumista ja aineenvaihduntaa.
Helsingin yliopiston mukaan MYC on yliaktiivinen yli 70 prosentissa syövistä.
Luku ei tarkoita, että yli 70 prosenttia syövistä olisi samanlaisia tai että uusi löydös koskisi niitä kaikkia.
Nyt julkaistu tutkimus kohdistui nimenomaan rintasyöpäsoluihin, joissa MYC-proteiinia esiintyy runsaasti.
Vaikea proteiini pakotti etsimään kiertotien
MYC on ollut lääkekehitykselle hankala kohde.
Helsingin yliopiston mukaan yhtään suoraan MYC-proteiiniin kohdistuvaa lääkettä ei vielä ole hyväksytty syövän hoitoon.
Tutkimusryhmä ei siksi yrittänyt pysäyttää MYC-proteiinia suoraan, vaan selvitti, millaisia riippuvuuksia proteiinin kiihdyttämä aineenvaihdunta synnyttää syöpäsoluun.
Ajatus on yksinkertainen: jos vaikeasti tavoitettava syöpää edistävä tekijä pakottaa solun turvautumaan tiettyyn energianlähteeseen, tähän riippuvuuteen voidaan ehkä iskeä tulevaisuudessa lääkkeillä.
Solun voimalaitokset kävivät ylikierroksilla
Mitokondriot ovat solun rakenteita, jotka osallistuvat energiantuotantoon ja aineenvaihduntaan.
Tutkimuksessa MYC-proteiinia runsaasti tuottavien rintasyöpäsolujen mitokondriot toimivat tavallista vilkkaammin.
Samalla solut muuttuivat riippuvaisiksi glutamiinista, joka on aminohappo ja jota solut käyttävät muun muassa energiantuotantoon ja uusien solurakenteiden ylläpitämiseen.
Terveet solut pystyvät yleensä muuttamaan aineenvaihduntaansa ja vaihtamaan käyttämiään ravinnonlähteitä.
Tutkimuksen MYC-aktiiviset syöpäsolut olivat tässä suhteessa jäykempiä, sillä ne tarvitsivat glutamiinia pysyäkseen elossa.
Juuri tämä riippuvuus muodosti tutkijoiden etsimän heikon kohdan.
Kaksi tutkimusainetta katkaisi energiansaannin
Tutkijat käyttivät samanaikaisesti kahta kokeellista lääkeainetta.
Toinen esti mitokondrioiden hengitysketjun kompleksi I:n toimintaa, ja toinen häiritsi glutaminolyysiä eli glutamiinin hajotusreittiä.
Yhdistelmä horjutti syöpäsolujen aineenvaihduntaa kahdesta suunnasta.
Tutkija Johanna Anttila kertoo Helsingin yliopiston tiedotteessa, että ryhmä tunnisti aggressiivisessa rintasyövässä aineenvaihdunnan haavoittuvuuden, johon uusi yhdistelmähoito pystyttiin kohdistamaan.
Lääkeyhdistelmä rajoitti kasvainten kasvua MYC-aktiivisen, kolmoisnegatiivisen rintasyövän hiirimalleissa.
Solulinjojen ohella tutkimuksessa analysoitiin myös kasvainnäytteiden geenien luentaa, mikä vahvisti yhteyden MYC-aktiivisuuden ja vilkkaan soluhengityksen välillä.
Vertaisarvioitu tutkimus julkaistiin Cell Reports -lehdessä heinäkuussa 2026.
Hiirikoe ei ole vielä syöpähoito
Tuloksia ei pidä tulkita osoitukseksi uudesta valmiista rintasyöpälääkkeestä.
Soluviljelmissä tai hiirissä tehoava hoito voi osoittautua ihmiselle tehottomaksi tai liian haitalliseksi.
Ennen mahdollista potilaskäyttöä tarvitaan lisää eläinkokeita, lääkkeiden turvallisuuden arviointia ja vaiheittain eteneviä kliinisiä tutkimuksia.
Tutkimuksessa käytetty yhdistelmä kohdistuu myös solujen normaaliin aineenvaihduntaan, joten mahdollisen hoidon annostelu, haitat ja vaikutukset terveisiin kudoksiin pitäisi selvittää erityisen tarkasti.
Tutkimusprofessori Juha Klefström kuvaa tulosta merkittäväksi edistysaskeleeksi MYC-vetoisten syöpien biologian ymmärtämisessä.
Samalla hän korostaa, että kyse on vasta ensimmäisestä askeleesta kohti uusia hoitoja.
Kasvainnäyte voisi paljastaa sopivat potilaat
Jos tutkimuslinja johtaa joskus toimivaan hoitoon, sitä ei olisi tarkoitus antaa kaikille rintasyöpää sairastaville.
MYC:n aktiivisuutta voidaan arvioida potilaan kasvainnäytteestä.
Näin mahdollinen hoito voitaisiin tulevaisuudessa kohdentaa potilaille, joiden kasvaimessa MYC-proteiinin toiminta on erityisen voimakasta.
Kyse olisi siis täsmähoidosta, jossa lääkkeen valinta perustuu kasvaimen biologisiin ominaisuuksiin eikä ainoastaan siihen, missä elimessä syöpä sijaitsee.
Tavoitteena olisi yksi lääke kahden sijaan
Kahden aineen yhdistelmä voi olla lääkekehityksessä hankala, koska molempien aineiden annostus, yhteisvaikutukset ja haitat pitää selvittää.
Klefströmin mukaan tutkijoiden seuraava tavoite on löytää yksi lääkeaine, joka pystyisi hyödyntämään saman MYC-riippuvaisen heikkouden.
Helsingin yliopistossa on jo käynnistetty tähän tähtääviä lääkekehityshankkeita.
Se ei vielä tarkoita, että uusi lääke olisi edennyt kliinisiin kokeisiin, sillä suuri osa varhaisista lääkeaihioista karsiutuu ennen potilastutkimuksia.
Tutkimuksen kiinnostavin viesti on silti selvä: syöpäsolun vahvuus voi samalla olla sen heikkous.
Mitä kovemmin MYC pakottaa solun kasvamaan, sitä riippuvaisemmaksi solu voi tulla aineenvaihdunnan reitistä, jonka tutkijat pystyvät katkaisemaan.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Tuore tutkimus yhdistää suositut makeutusaineet aivojen nopeampaan ikääntymiseen – alle 60-vuotiaat suurimmassa riskissä
