Vesirokko on lastentauti, jonka lähes jokainen suomalainen on sairastanut.
Juuri siksi se on aikuiselle vaarallinen.
Mitä myöhemmin tauti tulee, sitä vakavammin se yleensä etenee.
Elokuun ensimmäisenä päivänä muuttui se, kuka saa suojan maksutta.
Mikä muuttui 1. elokuuta
Sosiaali- ja terveysministeriö muutti rokotusasetusta niin, että vesirokkorokotus on osa kansallista rokotusohjelmaa 1.8.2026 alkaen.
Rokotusta tarjotaan jatkossa kaikille aikuisille, joilla ei ole sairastetun taudin tai aiemman rokotuksen antamaa suojaa.
Aiemmin maksuton rokote kuului vain vuonna 2006 ja sen jälkeen syntyneille.
Sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen perusteli muutosta sillä, että rokotusohjelman laajuutta on tarkastettava säännöllisesti.
LUE LISÄÄ: WHO:n mukaan 45 prosenttia dementiatapauksista olisi ehkäistävissä – nämä tekijät ratkaisevat
Kyse on hyvin pienestä joukosta
Suomessa arvioidaan, että vain noin 1–3 prosenttia aikuisista ei ole sairastanut vesirokkoa.
Virus tarttuu tyypillisesti ihmiseen jo kymmenen ensimmäisen elinvuoden aikana.
Lähes kaikki yli 50-vuotiaat ovat taudin sairastaneet.
Hyvinvointialueet ovat nimenneet käytännön kohderyhmäksi 20–50-vuotiaat, joilla suojaa ei entuudestaan ole.
Miksi aikuisen vesirokko on erilainen tauti kuin lapsen
Taudin komplikaatioiden riski kasvaa iän myötä.
Aikuisena sairastettuna vesirokko voi aiheuttaa vakavan taudinkuvan erityisesti raskaana oleville ja muille ihmisille, joiden immuunipuolustus on heikentynyt.
Juuri tästä syystä rokotusta pidetään erityisen tärkeänä silloin, kun potilaalle ollaan aloittamassa voimakkaasti immuunipuolustusta heikentävää lääkitystä.
Moni ei tiedä varmasti, onko sairastanut
Tämä on muutoksen käytännön solmukohta.
Lapsuuden ihottumat sekoittuvat muistissa, eikä kaikilla ole varmaa tietoa siitä, mitä he ovat sairastaneet.
Hyvinvointialueet ovat varautuneet asiaan ohjeistamalla epävarmoja ottamaan yhteyttä rokotuspalveluihin.
Vastaus löytyy usein vanhasta neuvolakortista tai laboratorion vasta-ainemäärityksestä.
Perussarjaan kuuluu kaksi annosta
Yksi rokotuskäynti ei vielä riitä täyteen suojaan.
Vesirokkorokotuksen perussarja sisältää kaksi annosta.
Annosten välissä pidetään vähintään kolmen kuukauden tauko.
Aikataulua kannattaa siis miettiä etukäteen, jos edessä on esimerkiksi raskauden suunnittelu tai hoito, joka heikentää elimistön immuunipuolustusta.
Varusmiehet ovat oma ryhmänsä
Ministeriö nostaa muutoksen perusteluissa esiin yhden erityisjoukon.
Osa varusmiespalvelukseen ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvista kuuluu ryhmään, jolla suojaa ei ole.
Syy rokotuksen tärkeyteen on ilmeinen, kun tuhannet nuoret aikuiset asuvat ja harjoittelevat samoissa tiloissa.
Vesirokko on erittäin herkästi tarttuva virustauti.
Rokotuksiin voi joutua jonottamaan
Vaikka muutos astui voimaan 1. elokuuta, se ei tarkoita, että rokotteen saisi heti.
Hyvinvointialueet käynnistävät rokotukset vaiheittain syksyn aikana.
Esimerkiksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella vapaita aikoja on ollut tarjolla kahden tai kolmen kuukauden päähän.
Vyöruusurokote laajenee helmikuussa
Samalla asetusmuutoksella tehtiin toinenkin rokotuslaajennus.
Vyöruusurokotus otetaan osaksi maksutonta rokotusohjelmaa 1.2.2027 alkaen.
Laajennus koskee henkilöitä, joille on tehty elin- tai kantasolusiirto, sekä hematologista syöpää sairastavia.
Vyöruusu johtuu samasta viruksesta kuin vesirokko, joka jää elimistöön piileväksi sairastetun taudin jälkeen.
Näin selvität oman tilanteesi
Jos olet syntynyt vuonna 2006 tai sen jälkeen, sinulle on jo tarjottu rokote neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa.
Jos taas olet yli 50-vuotias, olet lähes varmasti sairastanut taudin.
Jos olet siltä väliltä etkä muista sairastaneesi vesirokkoa, ota yhteyttä oman hyvinvointialueesi rokotuspalveluihin.
Lasten rokotuksiin muutos ei tuo mitään uutta.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Ihotautilääkäri listaa 6 kesäistä ihonhoitovirhettä, jotka pahentavat aurinkovaurioita
