WHO:n mukaan 45 prosenttia dementiatapauksista olisi ehkäistävissä – nämä tekijät ratkaisevat

Kuusi keskeistä riskitekijää, joista osa yllättää.

Silmälaseja käyttävä kaljuuntuva vanhempi mies pitelee kättään ohimollaan ja tutkii valkoiseen seinään kiinnitettyjä värikkäitä muistilappuja.

Maailmassa elää tällä hetkellä yli 55 miljoonaa dementiaa sairastavaa ihmistä.

Luku kolminkertaistuu vuoteen 2050 mennessä, ellei mitään tehdä.

WHO julkaisi heinäkuussa 2026 päivitetyt suositukset, joiden mukaan jopa 45 prosenttia dementiatapauksista olisi ehkäistävissä.

Liikkumattomuus on suurin yksittäinen riskitekijä

WHO:n päivitettyjen suositusten mukaan fyysinen passiivisuus nostaa dementiariskiä enemmän kuin mikään muu yksittäinen tekijä.

Jo 150 minuuttia kohtuullista liikuntaa viikossa riittää pienentämään riskiä merkittävästi.

Tämä vastaa noin 20 minuutin reipasta kävelyä päivässä.

LUE LISÄÄ: 6 fyysistä oiretta, jotka kertovat kroonisesta stressistä ja siitä, ettei kehosi ole palautunut kuukausiin

Kuulonmenetys on riskitekijä, jota harva osaa yhdistää dementiaan

Hoitamaton kuulonalenema pakottaa aivot työskentelemään ylimääräistä puheen ymmärtämiseksi.

Tämä vie resursseja muistilta ja muulta kognitiiviselta prosessoinnilta.

WHO suosittelee kuulon tarkistamista säännöllisesti yli 50-vuotiaille.

Sosiaalinen eristäytyminen kiihdyttää kognitiivista heikkenemistä

Tutkimukset osoittavat, että yksinäisyys lisää dementiariskiä lähes yhtä paljon kuin tupakointi.

Säännöllinen sosiaalinen vuorovaikutus pitää aivot aktiivisina ja tukee hermoverkon muovautuvuutta.

Puhelinkeskustelu tai kahvittelu ystävän kanssa viikoittain on jo suojaava tekijä.

Keski-ikäinen nainen kirjoittaa päiväkirjaan rauhallisesti — 20 minuutin kirjoitusharjoitus auttaa masennuksesta toipumisessa tutkimuksen mukaan
Muistisairauksien ehkäisyyn on olemassa keinoja.

Verenpaine ja diabetes kannattaa hoitaa ajoissa

Korkea verenpaine vaurioittaa aivojen pieniä verisuonia vuosien mittaan.

Hoitamaton tyypin 2 diabetes kaksinkertaistaa dementiariskin.

Molemmat ovat hoidettavissa olevia tiloja, joiden hallinta suojaa aivoja.

Aivojen haastaminen ei tarkoita sudokuja

WHO:n suosituksissa korostetaan, että kognitiivisen haasteen pitää olla uutta ja vaativaa.

Tuttujen tehtävien toistaminen ei riitä, koska aivot automatisoivat ne.

Uuden kielen opiskelu, instrumentin soittaminen tai täysin uuteen harrastukseen tarttuminen ovat tehokkaampia.

LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Jyväskylän yliopiston ilmainen stressiohjelma vähensi oireita viidessä viikossa — tässä sen periaate

Suosittelemme