Passi on voimassa vielä monta kuukautta.
Kaikki siis kunnossa?
Ei välttämättä.
Monissa matkakohteissa ratkaisevaa ei ole vain se, onko passi voimassa matkapäivänä.
Kohdemaa voi vaatia, että voimassaoloaikaa on jäljellä esimerkiksi kuusi kuukautta matkan päättymisen jälkeen.
Suomi muistuttaa, että useat Euroopan ulkopuoliset maat käyttävät kyseistä vaatimusta.
Kuusi kuukautta ei ole maailmanlaajuinen yleissääntö
Eri valtioiden vaatimukset kuitenkin vaihtelevat.
Joissakin maissa voimassaoloa lasketaan maahan saapumisesta, toisissa suunnitellusta poistumispäivästä.
Joissakin riittää lyhyempi aika.
Ratkaiseva tieto tulee tarkistaa juuri kyseisen maan viranomaiselta tai edustustolta ennen matkaa.
LUE LISÄÄ: Moni väistää hotelliaamiaisella väärää ruokaa
EU:ssa suomalaiselle ei ole yleistä kolmen kuukauden sääntöä
Yleinen käsitys siitä, että Euroopassa riittäisi aina passin kolmen kuukauden voimassaolo, ei päde suomalaiseen matkailijaan.
EU:n virallisen Your Europe -palvelun mukaan EU-kansalainen voi matkustaa EU-maissa sekä Islannissa, Liechtensteinissa, Norjassa ja Sveitsissä voimassa olevalla passilla tai kansallisella henkilökortilla.
Matkustusasiakirjan pitää olla voimassa matkustuspäivänä.
Kolmen kuukauden sääntö koskee muun muassa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia, jotka saapuvat lyhyelle matkalle EU:n alueelle.
Heidän passinsa pitää lähtökohtaisesti olla voimassa vähintään kolme kuukautta suunnitellun EU:sta poistumisen jälkeen.
Myös Euroopan sisällä on maita ja tilanteita, joihin sovelletaan omia sääntöjään.
Lentoyhtiö voi pysäyttää matkan jo ennen lähtöä
Lentoyhtiö voi evätä koneeseen pääsyn, jos matkustajalla ei ole määränpään edellyttämiä matkustusasiakirjoja.
EU:n matkustajanoikeusohjeissa puutteelliset matkustusasiakirjat mainitaan hyväksyttävänä perusteena lennolle pääsyn epäämiselle.
Taustalla on myös liikenteenharjoittajien vastuu.
Schengen-säännöissä lentoyhtiöiden ja muiden liikenteenharjoittajien pitää ryhtyä tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että ulkorajalle kuljetettavilla kolmansien maiden kansalaisilla on vaaditut matkustusasiakirjat.
Lentoyhtiön tekemä asiakirjatarkastus ei kuitenkaan korvaa rajatarkastusta: Molemmat tarkistavat. Lentoyhtiö voi tehdä asiakirjatarkastuksen ennen lähtöä, mutta lopullisen maahantulopäätöksen tekee rajaviranomainen.
ETIASin aloituspäivä on jälleen auki
Eurooppaan matkustamisen sääntöihin on tulossa uusi tarkistus, mutta sen aikataulu on epävarma.
EU:n tavoitteena oli pitkään, että Euroopan matkustustieto- ja lupajärjestelmä ETIAS aloittaisi toimintansa vuoden 2026 viimeisellä neljänneksellä.
Heinäkuussa 2026 tämä aikataulu poistettiin ETIASin virallisilta sivuilta.
Financial Timesin tietojen mukaan järjestelmää rakentava EU-virasto eu-LISA on todennut, ettei käyttöönotto tänä vuonna ole enää mahdollista.
Uutta aikataulua odotetaan eu-LISAn hallituksen kokouksen jälkeen syyskuussa 2026, ja käyttöönotto viivästynee vuoteen 2027.
Virallisilla sivuilla kerrotaan tällä hetkellä vain, ettei järjestelmä ole toiminnassa eikä hakemuksia oteta vastaan.
ETIAS ei ole suomalaisen matkustuslupa
Järjestelmä koskee pääasiassa viisumivapaiden EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia, jotka matkustavat lyhytaikaisesti ETIAS-järjestelmään kuuluviin Euroopan maihin.
Kun järjestelmä aikanaan käynnistyy, luvan voimassaolo tarkistetaan ennen koneeseen nousua.
Käyttöönottoa seuraa kuitenkin vähintään puolen vuoden siirtymäaika.
Sen aikana matkustajaa ei jätetä lennolta pelkän puuttuvan ETIAS-luvan vuoksi, jos muut maahantulon ehdot täyttyvät.
ETIAS voi silti koskettaa suomalaisia välillisesti.
Ulkoministeriö on kiinnittänyt erityistä huomiota ulkomailla asuviin kaksoiskansalaisiin.
EU-kansalainen ei voi hakea ETIAS-lupaa, joten esimerkiksi Suomen ja ETIAS-velvollisen kolmannen maan kaksoiskansalaisen kannattaa huolehtia siitä, että hänen EU-passinsa on voimassa Eurooppaan matkustettaessa.
Passia ei tarvitse Suomessa aina hakea tiskiltä
Yleinen luulo on, että passihakemus pitää aina jättää henkilökohtaisesti.
Suomessa hakemuksen voi tehdä poliisin sähköisessä asiointipalvelussa, ja tietyin edellytyksin passi voidaan myöntää ilman käyntiä poliisiasemalla.
Kaikki sähköiset hakemukset eivät kuitenkaan mene läpi ilman tunnistuskäyntiä.
Poliisin mukaan sormenjälkien voimassaolo tarkoittaa käytännössä usein sitä, että joka toisen passin saa ilman käyntiä poliisiasemalla.
Järjestelmä kertoo hakemusta täytettäessä, tarvitaanko tunnistuskäynti.
Ulkomailla Suomen edustustossa passia haettaessa tilanne on toinen: hakemus jätetään aina henkilökohtaisesti.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Kirppari lupasi turvallisuutta, mutta takki katosi
