Yhdestä ainoasta käytetystä tyynystä voi löytyä yli miljoona sieni-itiötä.
Manchesterin yliopiston tutkijat havaitsivat, että itiöt eivät olleet tyynyn ainoa yllätys.
Tyynyn sisältä paljastui kokonainen pienoisekosysteemi, jossa pölypunkit, sienet ja kuollut ihosolukko elävät toisistaan riippuvaisessa kierrossa.
Tutkimusta johtanut keuhkolääketieteen professori Ashley Woodcock julkaisi tulokset Allergy–lehdessä.
Hän pitää löytöjen merkitystä huomattavana erityisesti astmaa ja nenän sivuontelotulehduksia sairastaville.
16 sienilajia yhdessä tyynyssä
Woodcockin ryhmä tutki kymmenen tyynyn sienipitoisuuden.
Tutkitut tyynyt olivat olleet käytössä puolestatoista vuodesta yli kahteenkymmeneen vuoteen.
Jokaisesta tyynystä löytyi huomattava sienimäärä, ja yksittäisestä tyynystä tunnistettiin parhaimmillaan jopa 16 eri sienilajia.
Jokaista tyynyn grammaa kohden löytyi tuhansia itiöitä, mikä ylittää selvästi esimerkiksi käytetyn hammasharjan itiöpitoisuuden.
LUE LISÄÄ: Tämä asia makuuhuoneessasi häiritsee untasi joka yö — harva tunnistaa sitä
Yksi sienilaji erottui muista
Yleisin löytö oli Aspergillus fumigatus -home, jota esiintyi kaikissa kymmenessä tutkitussa tyynyssä.
Tämä sieni on yleinen infektioiden aiheuttaja potilailla, joilla on heikko vastustuskyky, ja se myös pahentaa todistetusti aikuisten astmaoireita.
Muiden löydettyjen lajien kirjo ulottui tavallisista leipähomeista aina kylpyhuoneissa ja kosteissa seinissä viihtyviin sieniin.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että synteettisistä tyynyistä löytyi enemmän sienilajeja kuin höyhentyynyistä.
Tyynyn sisällä elää pienoisekosysteemi
Woodcock kuvailee tyynyn sisäistä tilaa pienoisekosysteemiksi, jonka asukkaat hyötyvät toisistaan.
Ihminen luovuttaa nukkuessaan ihostaan jatkuvasti kuollutta solumassaa sekä kosteutta.
Pölypunkit käyttävät ravinnokseen sieniä ja ihosoluja.
Sienet puolestaan hyödyntävät pölypunkkien ulostetta ja ihmisen ihohilsettä ravinnon lähteenään.
Kyseinen kierto tiivistyy vuosi vuodelta.
Mitä vanhempi tyyny on, sitä rikkaammaksi sen sisäinen eliöyhteisö kehittyy.
Suora vaikutus hengitysteihin
Ihminen viettää noin kolmasosan elämästään nukkuen ja hengittää koko yön vain muutaman senttimetrin päässä tästä itiölähteestä.
Woodcock huomauttaa, että tyynyjen sienipitoisuus voikin olla kotiympäristössä kaikkein merkittävin yksittäinen sieni-itiöiden lähde hengitysteille.
Yöllinen nenän tukkoisuus, aivastelu ja silmien kutina saattavat usein johtua pölypunkkiallergiasta, jonka todellinen lähde piilee tyynyn täytteissä.
Astmaatikoilla tyynystä pölisevät sienet voivat laukaista jopa vakavan kohtauksen.
Höyhentyyny voi olla puhtaampi valinta
Tutkimuksen yllättävimpiä tuloksia oli se, että synteettiset tyynyt sisälsivät enemmän sienilajeja kuin höyhentyynyt.
Erityisesti Aspergillus fumigatus -sientä havaittiin synteettisissä materiaaleissa selvästi enemmän.
Tutkimusta rahoittaneen Fungal Research Trust -säätiön puheenjohtaja Geoffrey Scott suositteleekin höyhentyynyjen käyttöä, jotta sieni-itiöille altistumista voidaan vähentää.
Scott muistuttaa, että tyynyn säännöllinen huoltaminen ja peseminen on joka tapauksessa välttämätöntä.
Näin vähennät altistusta makuuhuoneessa
Allergiatutkijat suosittelevat vaihtamaan tyynyn uuteen 1–2 vuoden välein.
Pölypunkkeja läpäisemätön suojapäällinen on myös tehokas apu, sillä se estää itiöiden ja punkkien pääsyn tyynyn sisältä hengitysilmaan.
Tyynyn peseminen vähintään 60 asteen lämpötilassa tappaa pölypunkit, mutta se ei täysin poista täysin kaikkia sieni-itiöitä.
Erityisesti heinäkuussa, kun ilmankosteus on korkeimmillaan ja yöllinen hikoilu runsasta, altistus nousee huippuunsa.
Silloin tyynyn vaihtaminen uuteen on kaikkein ajankohtaisinta.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Aivosi polttavat rasvaa ja rakentavat lihasta yöllä — mutta vain yhdellä ehdolla
