Myynti-ilmoituksen hinta näyttää melkein kirjoitusvirheeltä.
Kuvissa on vanhoja ikkunoita, korkeita huoneita ja piha, jonka luonto on ottanut omakseen.
Vanhan talon todellinen yllätys odottaa kuitenkin kohdassa, jonka moni selaa kuntotarkastusraportista liian nopeasti ohi.
Kuntotarkastus ei anna talolle puhtaita papereita
Kiinteistön kuntotarkastus tehdään tavallisesti aistinvaraisesti ja rakenteita rikkomatta.
Siksi se ei voi varmuudella paljastaa seinän, lattian tai alapohjan sisään jääviä vaurioita.
Maakaaren mukaan ostaja ei saa vedota laatuvirheenä seikkaan, joka olisi voitu havaita tarkastuksessa ennen kauppaa, mutta teknisiin tai tavanomaisesta poikkeaviin tutkimuksiin hänen ei tarvitse ryhtyä ilman erityistä syytä.
LUE LISÄÄ: Käyttäytymistutkijat löysivät, miksi jotkut ihmiset eivät koskaan kykene säästämään rahaa
Riskirakenne ei ole sama asia kuin vaurio
Riskirakenteella tarkoitetaan rakennetta, johon liittyy rakennusfysikaalinen vaurioitumisen riski.
Rakenne voi silti olla täysin kunnossa, vaikka sen rakennustapa tunnettaisiin nykyisin kosteusteknisesti ongelmalliseksi.
Pelkkä maininta riskirakenteesta ei siis yksin ratkaise ostajan ja myyjän vastuuta.
Vuonna 2019 varoituksia oli jo ennen kauppaa
KKO:n esimerkkiratkaisussa ostajat maksoivat kahdesta kiinteistöstä 85 000 euroa, ja toisella sijaitsi vuonna 1958 rakennettu, asuinkäyttöön muutettu rakennus.
Ennen kauppaa annetussa kuntotarkastusraportissa kerrottiin riskirakenteista ja alapohjan puurakenteissa havaituista lahovaurioista, joiden laajuutta kehotettiin selvittämään.
Korkein oikeus katsoi, että ostajilla oli näiden tietojen vuoksi ollut erityinen syy vaatia alapohjan kunnon tarkempaa selvittämistä ennen kauppaa.
Ilman lisätutkimusta oikeus vedota virheeseen katosi
Koska tutkimuksia ei tehty, ostajat eivät voineet myöhemmin vedota alapohjasta löytyneisiin vaurioihin kiinteistön virheenä.
Sama koski virheellistä tietoa siitä, että rakennuksessa olisi tuulettuva alapohja.
Ratkaisu ei kuitenkaan perustunut yhteen lauseeseen raportissa vaan kokonaisuuteen, johon kuuluivat riskirakenteet, jo havaitut lahovauriot ja lisätutkimussuositukset.
Vuotta myöhemmin arvio meni toisin
Toisessa ratkaisussa KKO 2020:23 ostajat tiesivät ennen kauppaa, että talon kellarissa oli kosteutta.
Ennen kauppaa laaditun kosteusmittauspöytäkirjan mukaan kellarin yläpuolisissa lattia- ja seinärakenteissa kosteutta ei kuitenkaan ollut havaittu.
Korkein oikeus katsoi, että ostajat olivat voineet luottaa näihin mittauksiin, eivätkä he olleet laiminlyöneet tarkastusvelvollisuuttaan.
Mitä raportista kannattaa lukea tarkasti
Käräjäoikeus oli myöntänyt vuoden 2020 tapauksessa 80 000 euron hinnanalennuksen, hovioikeus kumosi sen, ja korkein oikeus palautti asian hovioikeuteen ratkaisematta lopullisesti hinnanalennusta.
Kahden ratkaisun ero ei siis ole yksittäinen sana raportissa vaan se, oliko epäilyttävä rakenne jo tutkittu asianmukaisesti.
Havainnot, tutkimatta jääneet rakenteet ja niitä koskevat jatkotutkimussuositukset kannattaa siksi lukea raportista tarkemmin kuin etusivun yhteenveto.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Rahat loppu, ja elämä kallista? Näissä maissa voit elää juuri nyt yllättävän halvalla
