Monet juoksevat lenkkinsä aina samaan aikaan päivästä ajattelematta asiaa sen enempää.
Taustalla on kuitenkin biologinen tosiasia, joka muuttaa saman lenkin tuloksen täysin kellonajan mukaan.
Weizmann-instituutin sirkadiaanisen biologian professori Gad Asher on tutkinut kehon sisäisen kellon vaikutusta liikuntasuoritukseen ja todennut, että lähes jokainen fysiologinen toiminto noudattaa tiettyä vuorokausirytmiä.
Kehon lämpötila vaihtelee lähes asteen päivän aikana
Ihmisen ydinlämpötila on alhaisimmillaan aamuyöllä kello 3–5 ja korkeimmillaan iltapäivällä kello 16–18.
Ero on noin yksi celsiusaste, mikä kuulostaa vähäiseltä.
Lihasten toimintakykyyn se vaikuttaa kuitenkin merkittävästi, koska lämpötila säätelee suoraan lihasten supistumisnopeutta ja elastisuutta.
Iltapäivällä lihakset toimivat parhaiten
Tutkimuskatsaus Physiology-lehdessä osoitti, että maksimaalinen lihasvoima on toistuvasti suurimmillaan iltapäivällä kello 16–20.
Tämä pätee useisiin lihasryhmiin ja erilaisissa voimantuottotesteissä.
Syy on pääosin se, että lämmin lihas supistuu nopeammin ja voimakkaammin kuin kylmä.
Aamujuoksija polttaa enemmän rasvaa
Aamulla tilanne on toisenlainen.
Kortisolitaso on korkeimmillaan heti heräämisen jälkeen, mikä edistää rasva-aineenvaihduntaa.
Tutkimusten mukaan aamutreeni hyödyntää tehokkaammin rasvavarastoja energianlähteenä, koska yön aikana kehon glykogeenivarastot ovat ehtineet laskea.
Loukkaantumisriski nousee aamulla
Kylmät lihakset ja jäykkä sidekudos tekevät aamuharjoittelusta fysiologisesti riskialttiimpaa.
Kehon reaktioaika on iltapäivällä nopeampi kuin aamulla.
Sirkadiaanisen rytmin – eli biologinen kellon, joka säätelee muun muassa unta, aineenvaihduntaa ja kehon lämpötilaa – vaikutusta urheiluvammoihin on tutkittu laajasti, ja tulokset viittaavat aamulla tehdyn urheiluharjoutuksen korkeampaan vammariskiin.
Kronotyyppi ratkaisee enemmän kuin kellonaika
Ihmisten sisäiset kellot eroavat toisistaan.
Aamuihmiset saavuttavat suoritushuippunsa aikaisemmin ja iltaihmiset myöhemmin, kuten MDPI-lehdessä julkaistu katsaustutkimus osoittaa.
Ratkaisevaa ei olekaan absoluuttinen kellonaika, vaan se, kuinka monta tuntia on kulunut heräämisestä.
Kumpi siis voittaa – aamu vai ilta?
Yksinkertaista vastausta ei ole, koska se riippuu tavoitteesta.
Jos tavoitteena on paras mahdollinen suoritus ja lihasvoima, iltapäivä on fysiologisesti optimaalinen.
Jos tavoitteena on rasvanpoltto ja aineenvaihdunnan herättely, aamuharjoittelu on tehokkaampi vaihtoehto.
Kehon oma kello ratkaisee lopulta enemmän kuin mikään yleinen suositus.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Paritanssi hidastaa aivojen vanhenemista tehokkaammin kuin mikään muu liikuntamuoto – tutkimus kertoo, miksi
