Takuu päättyi, myyjän vastuu ei – näin pitkään kodinkoneen kuuluu kestää

Lakisääteinen virhevastuu jatkuu tuotteen oletetun kestoiän ajan.

Ulos vedetyn pesukoneen koneistoa ja rummun rakennetta korjataan pyyhkeellä ja työkaluilla.

Pesukone hajoaa kahden vuoden ja kahden kuukauden ikäisenä.

Myyjän vastaus on lyhyt: kahden vuoden takuu päättyi jo.

Asia ei kuitenkaan välttämättä pääty siihen.

Takuun loppuminen ei automaattisesti vapauta myyjää vastuusta, sillä takuun rinnalla toimii lakisääteinen virhevastuu.

Ratkaisevaa on muun muassa se, kuinka kauan laitteen olisi voinut kohtuudella odottaa kestävän.

Takuu ja virhevastuu eivät ole sama asia

Takuu on myyjän, valmistajan tai maahantuojan vapaaehtoisesti antama sitoumus.

Sen antaminen ei ole pakollista, mutta annettu takuu sitoo takuunantajaa sen ehtojensa mukaisesti.

Virhevastuu puolestaan perustuu kuluttajansuojalakiin, ja se koskee kuluttajan ja yrityksen välistä tavarankauppaa riippumatta siitä, onko tuotteelle annettu takuuta.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV:n mukaan takuuajan päättyminen ei merkitse sitä, että yrityksen vastuu virheestä samalla päättyisi.

LUE LISÄÄ: Nämä kaksi sanaa vakuutusehdoissa ratkaisevat, saatko korvauksen – moni lukee ne vasta vahingon jälkeen

Pesukoneelta saa odottaa useiden vuosien käyttöikää

Virhevastuun pituus määräytyy tavaran oletettavissa olevan kestoiän perusteella.

Arvioinnissa tarkastellaan tavaran hintaa, laatua, käyttötarkoitusta, markkinoinnissa annettuja tietoja ja sitä, mitä vastaavanlaiselta tuotteelta voi tavallisesti odottaa.

Kodinkoneiden ja elektroniikkalaitteiden pitäisi KKV:n mukaan kestää tavanomaisessa käytössä yleensä useita vuosia.

Myös hinta vaikuttaa arvioon, sillä kalliilta tuotteelta voi tavallisesti odottaa enemmän kuin markkinoiden halvimmalta vaihtoehdolta.

Pelkkä laitteen rikkoutuminen ei silti automaattisesti tarkoita, että tuotteessa olisi lain tarkoittama virhe.

Myyjä ei vastaa esimerkiksi väärästä käytöstä, ulkoisesta vahingosta, tavanomaisesta kulumisesta tai puutteellisesta huollosta johtuvasta viasta.

Jokainen tapaus ratkaistaan erikseen.

Ensimmäisen vuoden aikana kuluttajan asema on vahvempi

Kun tavara on ostettu 1. tammikuuta 2022 tai sen jälkeen, siihen sovelletaan 12 kuukauden sääntöä, eli virheolettamaa.

Jos vika ilmenee vuoden kuluessa tavaran luovuttamisesta, vian oletetaan lähtökohtaisesti olleen tavarassa jo luovutushetkellä.

Kuluttajan pitää silti osoittaa, että tuotteessa on todellinen vika, puute tai muu poikkeama.

Tämän jälkeen myyjän tehtävänä on osoittaa, että tavara oli luovutushetkellä virheetön tai että vika johtuu esimerkiksi kuluttajan toiminnasta.

Ennen vuotta 2022 tehtyihin kauppoihin sovelletaan aiempia sääntöjä, joissa virheolettama oli tavallisesti kuusi kuukautta.

Kodinkoneasentaja suojalaseissa ja työhanskoissa korjaa pesukonetta pihtien ja työkalupakin kanssa.
Takuun jälkeen kuluttajan on usein esitettävä selvitys vian aiheuttajasta – apuna voi käyttää huoltoliikkeen arviota tai vikakoodia.

Vuoden jälkeen vastuu ei katoa

Kun kaupasta on kulunut yli vuosi, virheolettama ei enää auta kuluttajaa.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että myyjän virhevastuu päättyisi.

Kuluttajan on tällöin yleensä esitettävä selvitystä siitä, että tavaran rikkoutuminen johtuu sen ennenaikaisesta pettämisestä eikä esimerkiksi väärästä käytöstä tai normaalista kulumisesta.

Selvitykseksi voi tilanteesta riippuen riittää huoltoliikkeen lausunto, vikakoodi, valokuva tai muu luotettava kuvaus ongelmasta.

Jos tuotteessa todetaan virhe, kuluttaja voi vaatia myös virheen toteamiseen tarpeellisten tutkimuskulujen korvaamista.

Hyvitys ei aina tarkoita uutta laitetta

Kuluttaja voi ensisijaisesti vaatia virheellisen tavaran korjaamista tai vaihtamista virheettömään.

Myyjä voi kuitenkin kieltäytyä kuluttajan valitsemasta keinosta, jos se on mahdoton tai aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia.

Jos korjaaminen tai vaihtaminen ei onnistu kohtuullisessa ajassa, kuluttaja voi vaatia hinnanalennusta.

Kauppa voi tulla myös puretuksi

Kaupan purkaminen voi tulla kyseeseen, jos virhe on vähäistä suurempi.

Vanhan laitteen rikkoutuminen ei siis automaattisesti tarkoita, että myyjän pitäisi maksaa kuluttajalle uuden laitteen koko hinta.

Hyvityksen määrässä voidaan ottaa huomioon laitteen ikä, saatu käyttöhyöty ja se, parantaako korjaus laitteen kuntoa olennaisesti aiemmasta.

Vaatimuksen voi joskus esittää myös maahantuojalle

Myyjä on kuluttajan ensisijainen sopimuskumppani, eikä myyjä saa automaattisesti ohjata asiakasta selvittämään asiaa valmistajan tai maahantuojan kanssa.

Kuluttaja voi kuitenkin tietyissä tilanteissa kohdistaa virheeseen perustuvan vaatimuksen myös valmistajalle, maahantuojalle tai muulle aikaisemmalle myyntiportaalle.

Tämä mahdollisuus voi olla tärkeä esimerkiksi silloin, jos tuotteen myynyt liike on lopettanut toimintansa.

Aikaisemman myyntiportaan vastuu ei ole kaikissa tilanteissa yhtä laaja kuin itse myyjän vastuu.

Valmistaja tai maahantuoja voi esimerkiksi vapautua vastuusta, jos vika on syntynyt tuotteeseen vasta sen jälkeen, kun tavara on luovutettu jälleenmyyjälle.

Reklamaatio kannattaa tehdä nopeasti ja kirjallisesti

Virheestä pitää ilmoittaa myyjälle kohtuullisessa ajassa sen havaitsemisesta.

Kuluttaja saa kuitenkin aina tehdä virheilmoituksen kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt havaita se.

Reklamaatiossa kannattaa kertoa ainakin seuraavat asiat.

  • tuotteen ostopäivä ja hinta
  • milloin vika ilmeni
  • miten tuotetta on käytetty
  • mitä vian selvittämisestä on saatu tietää
  • millaista hyvitystä kuluttaja vaatii

Reklamaatio kannattaa tehdä sähköpostitse tai muulla tavalla, josta jää kirjallinen todiste.

Kuitin puuttuminen ei välttämättä estä asian käsittelyä, jos ostoksen voi osoittaa esimerkiksi tiliotteella.

KKV:n maksuton reklamaatioapuri auttaa kirjallisen valituksen laatimisessa.

Apua saa kuluttajaneuvonnasta

Jos myyjä torjuu vaatimuksen, kuluttaja voi ottaa yhteyttä KKV:n kuluttajaneuvontaan.

Neuvonta antaa maksutta ohjeita ja voi auttaa sovittelemaan kuluttajan ja yrityksen välistä riitaa.

Jos sovintoa ei synny, asian voi viedä kuluttajariitalautakuntaan.

LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Keskiverto suomalainen menettää 400 euroa vuodessa palveluihin, joita ei käytä – tutkija kertoo miksi

Suosittelemme