Tiede ja uskonto asetetaan usein toistensa vastakohdiksi.
Yhdysvaltalainen tutkimusryhmä halusi selvittää, näkyykö vastakkainasettelu myös siinä, miten ihminen ajattelee.
Kahdeksan osatutkimuksen tulos ei ollut se, jota aiempi teoria ennusti.
Vahvin yhteys uskoon ei löytynyt kyvystä ymmärtää toisten ajatuksia.
Kahdeksan osatutkimusta ja yli 2 000 osallistujaa
Case Western Reserve Universityn professori Anthony Ian Jack tutki työryhmineen, mitkä ajattelun piirteet ennustavat uskoa Jumalaan tai johonkin muuhun korkeampaan voimaan.
Tutkimus julkaistiin PLOS ONE -lehdessä.
Osatutkimuksia oli kahdeksan, ja niihin osallistui yhteensä 2 212 aikuista.
Yksittäisen osatutkimuksen koko vaihteli 69 osallistujasta 527 osallistujaan.
LUE LISÄÄ: Psykologit löysivät salaliittoteorioihin uskovia yhdistävät luonteenpiirteet
Kaksi ajattelun tapaa, jotka vaimentavat toisiaan
Taustalla oli tutkijoiden aiempi aivokuvantamiseen perustuva malli.
Sen mukaan looginen päättely ja toisen ihmisen hätään eläytyminen käyttävät eri aivoverkostoja, jotka eivät aktivoidu yhtä aikaa.
Tässä tutkimuksessa aivoja ei kuitenkaan kuvattu, vaan päätelmät perustuivat kyselyihin ja suoritustesteihin.
Myötätunto ennusti uskoa, ei kyky lukea toisten ajatuksia
Uskoon oli johdonmukaisesti yhteydessä myötätunto, eli taipumus liikuttua toisten hädästä.
Yhteys näkyi kaikissa kahdeksassa osatutkimuksessa.
Sen sijaan yhdeksän eri mittaria kyvylle päätellä toisten ajatuksia ja aikomuksia ei ennustanut uskoa lainkaan.
Tulos on ristiriidassa aiemman teorian kanssa, jonka mukaan usko liittyisi juuri taipumukseen nähdä erilaisia tarkoituksia ympärillään.
Analyyttisen ajattelun yhteys jäi odotettua heikommaksi
Analyyttinen ajattelu oli yhteydessä vähäisempään uskoon kaikissa niissä seitsemässä osatutkimuksessa, joissa sitä mitattiin.
Kun muut tekijät otettiin huomioon, yhteys säilyi kuitenkin vain kahdessa tutkimuksessa seitsemästä.
Yhdistetyssä analyysissä myötätunnon yhteys uskoon oli tilastollisesti selvästi vahvempi kuin analyyttisen ajattelun.
Sukupuoliero selittyi myötätunnolla
Naiset ilmoittavat uskovansa keskimäärin useammin kuin miehet.
Kun myötätunto otettiin analyysissä huomioon, sukupuoli ei enää ennustanut uskoa lainkaan.
Tutkijoiden mukaan ero selittyy siis myötätunnon eroilla eikä sukupuolella sinänsä.
Mitä tutkimus ei kerro
Kaikki havainnot ovat korrelaatioita, eikä tutkimus osoita syy-seuraussuhdetta kumpaankaan suuntaan.
Myötätuntoa mitattiin vain osallistujien omilla ja tuttavien arvioilla.
Tutkijat korostavat itse, ettei kummankaan ajattelutavan vahvuus sulje toista pois, koska ihminen voi käyttää niitä eri tilanteissa.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Kaksi kolmasosaa päivästäsi tapahtuu autopilotilla – tutkijat mittasivat sen nyt ensimmäistä kertaa
