Kiusaaminen – syyt, seuraukset ja puuttuminen

Kiusaaminen perhe-, koulu- ja työyhteisöissä sekä sen hiljainen hyväksyminen sivustakatsojana on yleistynyt sosiaalisen käyttäytymisen ilmiö.

Kuva: © lassedesignen / Fotolia.com


Cityn ja Psykoterapiakeskus Vastaamon yhteisessä juttusarjassa johdatetaan lukijat hyvään mieleen.


Yleisimmät syyt kiusaamiselle ovat kiusaajan heikot empatian, mentalisaation ja symbolisaation kyvyt, persoonallisuuden häiriöt sekä heikko itsetunto tai identiteetti, joista syntyy tarve kierrättää omaa pahaa oloa muillekin.

Kiusaaminen aiheuttaa kiusatuille esimerkiksi unettomuutta, ahdistusta, masennusta ja psykosomaattisia oireita. Pahimmassa tapauksessa kiusaaminen voi johtaa varhaiseläkkeeseen tai jopa itsemurhaan. Kolme neljästä alle 30-vuotiaan työkyvyttömyyseläköitymisestä johtuu mielenterveyssyistä, joiden syntymisessä kiusaamisella saattaa olla suurikin vaikutus.

Kiusaamiseen puuttuminen on jokaisen työnantajan, rehtorin, opettajan, vanhemman ja muiden valta-asemassa olevien velvollisuus. Vaikuttavaa ammattiapua on saatavilla sekä kiusatulle, kiusaajalle että heidän yhteisöllensä.

Kiusaamisen muotoja:
  • Henkinen ja/tai fyysinen pahoinpitely tai hyväksikäyttö
  • Toistuva tai säännöllinen toiminta, jonka toistumista kiusattu alkaa pelätä ja vältellä siksi kohtaamisia
  • Epäoikeudenmukainen kohtelu tai panettelu
  • Pitkään jatkuva vallan käyttö, jossa kohde on puolustuskyvytön ja minkä seuraamukset ovat kielteisiä

Pahan olon kierrättäminen

Kiusaajalla on tyypillisesti henkilökohtaisesta elämässä kateuden, epäoikeudenmukaisuuden, syyllisyyden ja alemmuuden kokemuksia. Kiusaaja pyrkii sijoittamaan huonot kokemuksensa toisiin ihmisiin. Hän haluaa, että muutkin kärsivät. Kiusaamisesta voi tulla kiusaajalle jopa elämänmuoto tai suhtautumistapa, jolla hän yrittää selviytyä ja pitää omat heikkoutensa kauempana itsestään. Kiusaaminen ei kuitenkaan auta kiusaajaa pääsemään eroon kokemuksista, jotka kiusaamiseen ajavat.

Tutkijat ovat huomanneet, että varhainen häiriö kiintymyssuhteessa lisää todennäköisyyttä kiusaajan rooliin ajautumiseen. Kiintymyssuhteen laatu voi siirtyä myös sukupolvesta toiseen. Joissakin suvuissa on kiusaamiskulttuuria, mikä jatkuu polvesta polveen, kunnes joku uskaltaa tai päättää katkaista sen. Joissakin tapauksissa kiusatusta saattaa tulla myös kiusaaja ajan kanssa.

Persoonallisuuden häiriöt

Kiusaaja voi olla persoonallisuudeltaan häiriintynyt. Syyt persoonallisuuden häiriintymiselle löytyvät yleensä henkilön varhaisesta lapsuudesta ja kehityksestä.
Kiusaamiselle altistavia persoonallisuuden häiriöitä:

  1. Epäluuloinen persoonallisuus
  2. Epäsosiaalinen persoonallisuus
  3. Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus
  4. Narsistinen persoonallisuus

Empatia

Kiusatuksi tulemisen tai syntipukin roolin ottavat helposti henkilöt, jotka ovat empaattisia, hyväuskoisia ja tunnollisia. Kiusatut voivat olla myös kilttejä, ymmärtäväisiä tai alistettuja. Usein kiusattu on menestynyt, fiksu ja muuten pärjäävä. Kiusatuttu on silloin kiusaajan kateuden kohde.

Empaattisella ihmisellä ei ole tarvetta kiusata tai siirtää omia huonoja kokemuksiaan muille. Empatia on sosiaalinen taito, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki asiat hyväksytään, ymmärretään ja sallitaan. Empaattinen ihminen ymmärtää, että toinen on erilainen ja saakin olla sellainen. Empatiaan ei aina liity sanoja, vaan se voi tarkoittaa vain läsnäoloa.

Mitä on empatia?

  • Myötätuntoista eläytymistä
  • Kykyä asettua toisen asemaan
  • Ymmärrystä siitä, miltä toisesta tuntuu kyseinen asia
  • Toisen ihmisen arvostamista ja tilan antamista hänelle
  • Malttia kuunnella ja olla tyrkyttämättä toiselle omia ratkaisujaan

Empatiakyvyn on perinteisesti oletettu syntyvän lapsuuden hyvässä ja turvallisessa kiintymyssuhteessa. Nykyisin ajatellaan, että empatialla on myös biologinen pohja, mikä mahdollistaa epäitsekästä käyttäytymistä. Kasvuympäristön ollessa riittävän terve ja kannustava, voi lapsi oppia empaattiseksi. Vanhemman tehtävä on ottaa vastaan ja toimia säiliönä lapsen hankalille tunteille, muokata niitä ja antaa ne takaisin lapselle rakentavassa muodossa. Lapsen tulessa tietoiseksi omista tunteistaan vanhempiensa kautta, hänen empatiakykynsä lisääntyy. Kiusaajalla ei pääsääntöisesti ole ollut mahdollisuus tällaiseen kasvuympäristöön.

Jonkin toisen ryhmän kokeminen uhkaavana, voi vaikuttaa ryhmän sisäiseen empatiakykyyn negatiivisesti. Empatiakyky on usein riippuvainen ulkoisista paineista. Äärimmäinen stressi vähentää empatiakykyä ja altistaa väärinkäytöksiin. Tämä voi olla selitys siihen, että kiusaaminen on yleistynyt mm. työpaikoilla. Työtahdin ja kilpailun lisääntyminen työelämässä voivat aiheuttaa kyynistä suhtautumista toisiin ihmisiin ja  empatiakyvyn salpautumista.

Empatiakyvyllä on suora vaikutus sosiaaliseen menestykseen. Jos ihminen on liian empaattinen, on uhkana, että hän uupuu omien vaatimustensa ja taakkojensa alle. Parhaimmillaan empaattinen henkilö kuuntelee ja säätelee omaa empatiaansa vastaanottajan tarpeiden mukaisesti. Tämä on monin tavoin taitolaji, jota jokainen voi kehittää ja jalostaa läpi koko elämänsä. 

Kuva: © umberto leporini / Fotolia.com

Mentalisaatio ja symbolisaatio

Kyky mentalisaatioon, empatian lisäksi, on mielekkään sosiaaliseen kanssakäymisen perusta. Mentalisaatio ja empatia kytkeytyvät siis kiinteästi toisiinsa. Mentalisaatio on kyky pitää mielessä oma ja toisen mieli. Ilman mentalisaatiokykyä ihminen on kyvytön ennakoimaan omia ja toisen reaktioita eri tilanteissa ja säätelemään omia tunnetilojaan. Se on myös avain toisen ihmisen ymmärtämiseen: kun tiedostamme, minkälaiset ajatukset, toiveet, pelot, uskomukset tai kokemukset motivoivat toisen käyttäytymistä, voimme tehokkaasti vähentää toiseen kohdistuvia väärintulkintoja. Mentalisaatiokyvyn avulla tulemme myös tietoisiksi, ettei oma mielemme ole itsellemmekään täysin läpinäkyvä.

Kolmas tärkeä kyky on symbolisaatio. Symbolisaatiokyvyn avulla yksilö ei tulkitse asioita liian konkreettisesti, vaan näkee, että erilaiset mielentilat ovat ympäröivän maailman heijastumia. Mentalisaatio ja symbolisaatio ovat toisiinsa kietoutuneita ilmiöitä, joiden kehityksen juuret ovat varhaisissa vuorovaikutuskokemuksissa.

Sekä symbolisaatio- ja mentalisaatiokyky vaikuttavat siihen miten yksilö näkee itsensä, sekä miten hän havainnoi ja tulkitsee muiden käyttäytymistä. Yhdessä empatian kanssa ne antavat mahdollisuuden ymmärtää toiseutta ja toimia kolmenkeskisissä tai isommissakin ryhmissä rakentavasti.

Kiusaamiseen puuttuminen

  • Kaikilla on oikeus turvalliseen kasvatus-, koulu- tai työilmapiiriin. Kiusaamiskulttuuri voidaan katkaista vaatimalla puuttumista siihen. Liian usein sivusta seuraavat henkilöt vaikenevat näkemästään ja kuulemastaan ja hyväksyvät hiljaisuudellaan kiusaamisen. Usein puuttumatta jättämistä ohjaa pelko siitä, että tulee itse myös kiusatuksi.
  • Kiusatun traumaa voidaan hoitaa psykoterapialla. Hoito voidaan toteuttaa lyhytterapeuttisin tukikeskusteluin tai pidempiaikaisella traumapsykoterapialla, joiden tavoitteena on elämänlaadun parantaminen sekä mahdollisesti heikentyneen opiskelu- tai työkyvyn palauttaminen.
  • Kiusaaja voi myös hyötyä psykoterapiasta, jonka avulla voi oppia parempia keinoja pärjätä sosiaalisissa tilanteissa, vapautua omista syyllisyyden tunteistaan, oppia empatiakykyä ja tulla tietoisemmaksi omista tunteistaan. Empatiaa, mentalisaatiota ja symbolisaatiota voi oppia myöhemminkin, vaikka se olisi puuttunut perusperheestä.
  • Yhteisön ilmapiiriä voi parantaa työnohjauksella tai sovittelulla. Työpaikkojen ja koulujen rakentava me-henki syntyy demokraattisessa ilmapiirissä, missä kaikilla osallisilla on kokemus, että he voivat tuoda jotain tärkeätä yhteisen asian hoitamiseen tai keskusteluun. Hyvä ryhmä pystyy toimimaan yhteisvastuullisesti ja osaa antaa ja vastaanottaa apua. Turvallisessa ryhmässä siedetään myös erimielisyyksiä ja erilaisuutta.


Kirjoittajat:

Lähteet:

  • Bowlby (1980:85) Attachment and loss. Vol. 3 Loss:sadness and depression. New York: Basic Books.
  • Douglas Tom1995 Scapegoats, transferring blame. Routledge, London.
  • Jokinen B. 2007. Kiusaaja keskellämme. WSOY. Helsinki.
  • Leyman H. 1990. Mobbing and Psychological Terror at Workplaces. Violence and Victims 5:2a, 119-126.
  • Valtonen Jussi (2011) Vain sydämellä näkee hyvin. Psykologi 6/2011. Helsinki.

Psykoterapiakeskus Vastaamo

Psykoterapialla vahvistetaan ihmisen toimintakykyä ja hyvinvointia yksityis- tai työelämässä. Psykoterapeutin ammattinimikettä saavat käyttää ainoastaan Valviran hyväksymät, riittävän koulutus- ja kokemustaustan omaavat henkilöt (esim. psykologit ja sairaanhoitajat), jotka ovat saaneet psykoterapiaan 3-6 vuoden erikoistumiskoulutuksen.
Psykoterapeutit ovat erikoistuneet:

  • Psyykkisen sairauksien ja oireiden hoitamiseen
  • Sosiaalisten ja psyykkisten valmiuksien kehittämiseen
  • Elämän kriisitilanteista selviämisessä auttamiseen


Psykoterapiakeskus Vastaamolla on toimipisteet Helsingissä sekä Tampereella. Palveluksessamme on yli 60 psykoterapeuttia, psykiatria tai psykologia. Palvelemme yli 3000 yksityishenkilöä sekä kaupunkeja, sairaanhoitopiirejä, järjestöjä ja vakuutusyhtiöitä.



2 kommenttia

shiwan8

28.9.2014 17:22

Hupaisaa. Jos vaihtaa kiusaajan feministiksi, niin mikään merkitys tekstissä ei muutu. :D

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Waka Wanha

28.9.2014 21:46

Erinomaista, että alan ammattilaiset selvittävät kiusaamisen syitä, taustoja sekä seurauksia. Kiusaaminen on tosielämän arkipäivää, kadulla, kouluissa, työpaikoilla ja etenkin nykyään mediassa. Päin vastoin kuin julkisuudessa usein väitetään, että kouluissa ei puututa kiusaamiseen, on useiden koulujen "Kiusausryhmillä" kädet kyynärpäitä myöten" töitä. Usein tämä työaika on pois opetustyöstä, mikä tietysti kärsii, kun opettaja on "kiusaamistyössä" silloin kun hänen pitäisi keskittyä opetukseensa.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi