Alakulttuurien klubipäihde poppers kehitettiin aikoinaan sydämen rasituskipuun. Nenään nuuhkittava aine saa veren kiertämään ja pään sekaisin. Perinteisesti sitä ovat vetäneet homot. 1980-luvulla Al Pacino esiintyi leffassa poppersia ryystävänä SM-homona. Myös Suomessa osa bilettäjistä boostaa nuuhkaisulla iltaansa. Onko se vaarallista? Päätin testata.
Hikisessä homobaarissa on tunnelmaa. Nahkaan sonnustautuneet äijät nuolevat toisiaan. Viiksekäs pari haistelee poppersia miesjoukon ulvoessa. Taustalla ruoskitaan ja nussitaan. Joku rasvaa nyrkkiään.
Kohtaus on 1980-luvun elokuvasta Cruising. Yksi miehistä on Al Pacino. Hän näyttelee New Yorkin SM-homoskeneen soluttautunutta undercover-kyttää.
”Poppers sopii anaaliyhdyntään. Siitä saa raivoisan ’sinne vaan’ -olon.”
Nyt olemme helsinkiläisen klubin vessassa. Kevyesti meikattu mies ojentaa poppersia. Pienestä pullosta läikkyy kellertävää nestettä housuilleni. ”Ei kiitos”, vastaan. ”Ei vielä.”
Aion ottaa asiasta selvää. Lehtityön nimissä olen päättänyt tehdä Al Pacinot ja sukeltaa Helsingin popperspiireihin.
Ennestään tunnen litkun maineen. Valtavirran tietoisuuteen nenään hengitettävä päihde tuli 1970-luvulla. Homot rakastivat poppersia. Se rentoutti mielen ohella myös sulkijalihaksen.
Poppersista liikkuu monenlaista tarinaa. Yksi sai elämänsä orgasmin, joku meinasi kuolla ja kolmas paskoi housuun. Viime aikoina olen oppinut lehdistä, että poppers onkin luultua haitallisempaa, erityisesti näölle. Aineesta oli varoitettu helsinkiläislukion vanhempainillassa. Haiskahtaa vaaralliselta. Mutta mikä on totuus?
Uskon varmimmin löytäväni vastauksia, no, homoilta. Lauantaina panen toimeksi. Ilmoitan sairastuneeni. Tyttöystäväkään ei ole kotona. Operaatio voi käynnistyä. Punainen nahkaliivi ylle, cowboy-bootsit jalkaan ja keltainen huivi takataskuun. Hoen olevani undercover-kyttä. Astun ulos. Yksin.
Poppersiksi kutsutaan alkyylinitriittien ja liuottimen yhdistelmää. Se on kemikaali, jota hengittämällä verenkierto kiihtyy ja happi kerääntyy päähän. Tuntuu kuin olisi pilvessä, mutta vain hetken. Arkikäytössä alkyylinitriittejä on nahan hoitoaineissa ja ilmanraikastimissa. Nahkafriikkien päihteeksi ainetta ei kuitenkaan keksitty.
Skotti Sir Lauder Bruntonin vuosisata sitten kehittelemä kemikaali oli läpimurto rasitusrintakivun hoidossa. Sivuoireina olivat sileän lihaksiston rentoutuminen ja hallitsemattomat hihityskohtaukset. Aine korvattiin nopeasti toisella. Mutta poppers oli tullut jäädäkseen. Jo viime vuosisadan alussa rohkeimmat viihdyttivät itseään haistelemalla Bruntonin kemikaalia. Läpimurto päihdekentälle tapahtui kuitenkin myöhemmin.
Aluksi lääkkeenä myytyä poppersia sai pelkästään lasiampulleissa. Pieni kapseli rikottiin kankaaseen ja rievusta nuuhkittiin haihtuvat höyryt. Nimi annettiin äänestä, joka syntyi kapselin särkyessä. Popp! Nuuh, nuuh.
Ensimmäinen kaupallinen poppersmerkki Locker Room tuli Los Angelesin markkinoille vuonna 1969.
Suosio yleistyi, kun Yhdysvaltoihin kehittynyt homokulttuuri tarvitsi oman päihteen. Alkyylinitriittien vaikutukset olivat tervetulleita tiukkaperseisille homoille, ja Jenkkigayt adoptoivat poppersin. Aine löysi tiensä myös avantgarde-heteron päihdepussiin. Jo 1970-luvulla kirjoitettiin poppersilla rentoutuvista bisnesnaisista.
Cruising-elokuvan aikoihin poppersin vuosimyynti ylitti USA:ssa 50 miljoonaa dollaria. Kemikaalia kaupattiin nyt korkillisissa purkeissa, ja merkkejä riitti. Suosituimmaksi valmisteeksi nousi keltapunaisesta pullosta tunnettu Pac West Distributing -yrityksen Rush. Mainoksissa esiintyvä popperssupersankari Captain Rush oli nuuskijain ikoni. ”Welcome Captain”, sanottiin. Isobutyylinitriittiä sisältävän aineen valmistus aloitettiin vuonna 1976.
Seison bootseissani helsinkiläisen seksiliikkeen edessä. Keltaisten verhojen takana myydään kuulemma poppersia.
Kaupan välineiden keskellä on tukala olo. Nahkaliivikin puristaa. Muistan roolini. Menen tiskille.
Ja kas, popperskaappi komeilee pöydällä, ei sen alla. Jo satojen pullojen näkeminen saa pääni pyörälle. Eikö inhaloitavien höyryjen myyminen sodi hyvinvointivaltion normeja vastaan?
”Ei.”
Siististi pukeutunut omistaja kurkistaa tekopenisten välistä ja hymyilee. Hän on lakikirjansa lukenut. Monen alkyylinitriitin myyminen ja käyttäminen on tosiaan sallittua Suomessa. Virallinen myynti Suomessa alkoi 2000-luvun alussa. Sitä ennen poppersia sai katukaupasta ja seksiliikkeistä tiskin alta.
”Poliisi tulkitsee poppersin samanlaiseksi liuottimeksi kun tärpätin. On kansalaisen oma asia, hengittääkö sitä vai ei. Emme myy amyylinitriitti-poppersia. Se luokitellaan lääkeaineeksi.”
Soitto poliisin rikostekniseen laboratorioon varmistaa puheet oikeiksi. Ostajalta ei paljoa tarvitse udella.
Toisaalta 2000-luvulla brittiläinen luokitus listasi poppersin tunnetuista päihteistä toiseksi vaarattomimmaksi. Miedompaa oli vain khat.
Takaisin tiskille. Omistaja kertoo poppersin kotimaan markkinoiden olevan pienet. Täällä ainetta saa muutamasta pornoputiikista sekä netistä – uskokaa tai älkää – osoitteesta poppers.fi.
Kauppa käy viikonloppuna. Kahdenkympin pulloja hankitaan ennen baari-iltaa. Myöhäisimmät nuuskijat tulevat vasta aamuseitsemältä.
Kuka niitä sitten ostaa?
”Yli kolmekymppiset homomiehet.”
Loput, vajaa puolet, ovat aineesta kiinnostuneita ”villejä nuorukaisia”.
Yleensä hameväki (jos ovat naisia) ei pulloja hanki. Siitä toki viestii jo hyllyllä mököttävä tekoperäaukko.
On vuoroni rahoittaa poppersmarkkinoita.
”Puteli poppersia kiitos.”
Sormi osoittaa tiskiin teipattua listaa. Valikoima hämmentää, mutta omistaja tekee selkoa illan menusta. Kuin bourgognelainen viinikauppias, hän esittelee merkkiviidakkoa. On kaikkea aina Jungle Juicesta Liquid Goldiin. Myös king size -kokoja löytyy.
”Tietysti.”
Vain vuosikerrat puuttuvat. Suomessa 10 millilitran poppers-pullon standardihinta on 15 euroa ja 30 millin 20 euroa. Litrahinta on siis 1000–1500 euroa. Kymmenen millilitran popperspullo riittää yhdelle ihmiselle usean käyttökerran ajaksi.
Keskustelupalstojen mukaan tämän hetken ykköstuote on nimeltään Fist. Popperssien samppanjaa ei kuitenkaan täältä saa. Päädyn kahteen pulloon, Iron Horseen ja kestosuosikki Rushiin.
”Laadukkaita”, myyjä vakuuttaa.
Liikkeeseen pujahtaa yli kolmekymppinen mies. Saan häneltä niin kuumottavan katseen, että tungen pullot taskuuni ja poistun. Syntisen megastoren ulkopuolella vedän syysilmaa keuhkoihini. Nyt baariin.
Kavereineni olen käynyt homobaarissa ennenkin. Silti, yksin gayklubin edessä, taskut poppersia pullollaan, tulee jotenkin äitiä ikävä. Muistan alteregoni. Undercover-etsivä astuu jonoon.
Sisällä katson tanssilattialla hytkyviä miehiä. Mieleen tulee pakostakin Cruisingin baarikohtaus. Samalla seuraani liittyy vanhan koulukunnan homoja. Alkurupattelun jälkeen nostan kissan pöydälle. Iron Horse esiin. Tuote on kavereille tuttu, mutta he ihmettelevät, kuka nuuskii näin aikaisin. Selviää, että rännit on tapana vetää loppuillasta. Sulloessani pulloa taskuun tiedustelen miesten suhdetta sen sisältöön.
”Ei me usein vedetä poppee. Vaikka sitä kutsutaan köyhän miehen koksuksi, on se Suomessa aika kallista. Panouhrit ovat tunnetusti poppersaukisia.”
Iloiset miehet nauravat. Kaikkihan ainetta on silti kokeillut.
”Se kuuluu vähän niin kuin asiaan.”
Jatkuvasti päihdettä käyttää heidän mukaansa pieni osa homoista. Nuoruutensa 80-luvulla viettäneille bilettäjille poppers jäi tutuksi seksistimulantiksi. Kuulopuheet pitävät siis paikkansa. Osa homoista nauttii yhä poppersia.
”Kakskybäset gayt napsii nykyisin myös essoja. Me ei sellasiin kosketa. Nuoret on rohkeempia kuin ennen.”
Loput käyttäjistä vetää alkyylinitriittinsä kuitenkin jossain muualla. Tarvitsen muidenkin käyttäjien kommentteja.
Nahkaliivissä on kylmä, kun astun seuraavaan jonoon. Keskustan standardiyökerho. Ovella huojuu nousuhumalainen massa, jonka julkisivu pysyy kasassa geelin ja meikin avulla. Heteroprosentti vaikuttaa korkealta. ”Vitun homoa” kuulee tuon tuosta. Edessäni seisoo äitelän tuoksuinen mies seurassaan blondi. Päätän yrittää. Poppersia, maistuisiko?
Alfauros murahtaa ja vetää barbinsa viereensä. Taakseni pöllähtää lisää ihmisiä. Entäpä te, käytättekö poppersia?
Yritys on parempi. Nimettömänä pysyvät nuoret vastailevat.
”Mun frendeillä on poppersista kaks näkemystä. Yhdet hakevat lisäkiksejä bileisiin. Niistä poppers ei ole vaarallista. Toiset taas kelaa, että aivovaurio on jo tapahtunut, jos sitä käyttää”, sanoo toissakeväänä lukiosta valmistunut tyttö. Hän on nuuskaissut muutaman kerran, silloinkin kavereiden usuttamana.
”Ei ole mun juttu vetää kloorin hajuista kemikaalia.”
Seurueen 22-vuotiaat miehet tuntevat myös poppersin.
”Meille se on sisäpiirinläppä. Poppersia pidetään homojen, seksihullujen tai urpojen hommana. Siks sitä ei hirveen julkisesti kannata haistella. Kesällä tuli vedettyä överit. Nenä menee helposti paskaks.”
Kysyn vielä muutamalta kanssajonottajalta. ”Kemikaali-Keijolle” vastailu ei kuitenkaan kiinnosta. Maineeni poppersia tyrkyttävänä homona leviää jonossa. Päätän poistua. Perästä kuuluu.
”Fägäri haista vittu!”
Päinvastoin. Suuntaan takaisin homoklubille.
Homomestassa saan nopeasti miesseuraa. Poppersilla ladattu nuori jäbä tuntuu kiinnostavan. Menemme neljän koplassa vessaan. Ovet suljetaan ja pullo kiertää ringissä. Sitten tulee minun vuoroni. Nostan jekkupulloa pienemmän putelin sentin päähän nenästäni. Pitäisikö? Mitä Al Pacino tekisi?
Nuuhkaisen ujosti. Ei mitään. Nuuhkaisen uudestaan. Kunnolla. Kirvelevää litkua pirskahtaa sieraimiini. Perkele.
Sitten kasvojani alkaa kuumottaa. Ohimossa jyskyttää, ja pulssini kiihtyy. Naurattaa. Olen nahka-alpacinona kikattavien homojen seurassa invavessassa. En voi lopettaa nauramista. Silmistä valuu vettä ja sydän hakkaa. Ei kai se räjähdä?
Hetkessä kaikki on ohitse. Poskien punotusta lukuun ottamatta olo on normaali. Al Pacino -fiiliskin on kadonnut. Pyyhin keltaisella huivilla kyyneleet silmistäni.
Lähdemme vessasta, mutta nuuhkiminen jatkuu. Uusi kierros. Sama homma. Olemme röökillä. Ryystän poppersia. Persettäni lääpitään. Ärähdän ja ryystän taas. Baari on täynnä uusia ystäviä. Yksi kertoo olleensa vanki. Toinen on pankkiiri. Minä olen poliisi. Pilkun tullessa pullot on tyhjennetty. Kieltäydyn jatkoista ja lähden kotiin. Yksin.
Herään ja kävelen nenä hellänä kylpyhuoneeseen. Päähän sattuu. Se taitaa johtua alkoholista. Ajaessani partaa huomaan peilistä vesikellot sieraimissani. Kuulen tyttöystävän kummeksuvan sohvalla lojuvaa nahka-asua.
Hyvästi Captain Rush.
Lähteet: poppers.fi, popperspoppers.com, Gerald Walker: Cruising, Time, The Science Select Committee, Fimean Lääketurvallisuus- ja informaatioyksikön yliproviisori Kristiina Pellas, Fimean Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen FT, ylitarkastaja Katja Pihlainen
Siis mitä poppers olikaan?
- Normipoppers sisältää keskimäärin 98 prosenttia alkyylinitriittiä ja 2 prosenttia liuotinta.
- Alkyylinitriittien joukkoon kuuluvat mm. amyyli-, butyyli- ja isobutyylinitriittit.
- Suomessa alkyylinitriiteistä lääkeaineeksi on luokiteltu vain amyylinitriitti. Sitä käytetään syanidimyrkytyksen hoidossa ja sitä saa ainoastaan lääkemääräyksellä. Muilla alkyylinitriiteillä ei ole lääkinnällistä käyttöä.
- Amyylinitriittejä on poppersien lisäksi myös mm. ilmanraikastimissa ja joissakin puhdistusaineissa.
- Poppersin laillisuudesta on taisteltu paljon. Yhdysvalloissa poppers kiellettiin viimeksi vuonna 1991. Monesta osavaltiosta sitä saa kuitenkin pornoliikkeiden tiskin alta puhdistusaineena.
- Euroopan huumausainekeskuksen (EMCDDA) mukaan poppersin käyttö Euroopassa on vähäistä. Monissa Euroopan maissa poppersin myyminen on laitonta. Joskin Britanniassa ja Suomessa tietyt poppersmerkit ovat laillisia.
- Poppersia hengitettäessä verisuonet laajenevat nitriitti-ionin vapautuessa verenkiertoon. Verenpaineen laskun seurauksena happirikas veri kulkeutuu päähän ja saa euforian tunteen.
- Poppers rentouttaa verisuonten ympärillä olevan sileän lihaksiston.
- Verisuonten laajenemisesta seuraava sulkijalihaksen rentoutumisen katsotaan helpottavan anaaliyhdyntää ja näin lisäävän seksuaalista nautintoa.
- Poppersin aiheuttaa monelle päänsärkyä, nuhaa, allergiakohtauksia ja yleistä pahoinvointia.
- Suurina määrinä nautittuna saattaa esiintyä methemoglobinemiaa, jonka seurauksena kudokset kärsivät hapenpuutteesta.
- Vatsalaukkuun päästessään poppers saattaa aiheuttaa myrkytystilan. Nieluun joutuessaan poppers aiheuttaa usein jo automaattisen oksennusreaktion.
- Poppers kuivattaa ihoa ja limakalvoja, ja aiheuttaa niiden ärtymistä ja halkeilua. Samanaikainen poppersin käyttö potenssilääkkeiden (Viagra) ja huumausaineiden (kokaiini, amfetamiini) kanssa on hengenvaarallista.
- Jo yksi annos poppersia voi olla vaarallista näölle.
- Poppers on herkästi syttyvää nestettä. Se tulee pitää loitolla avotulesta ja palavista savukkeista.
