[BOXSTORY 300]
Elina Lappalaisen kolme pointtia
- Eläinsuojelulain uudistustyö on alkamassa. Lakiuudistus on tarpeen, sillä nykylaki on paitsi vanhentunut, myös riittämätön. Lain noudattaminen EI takaa eläinten hyvinvointia suomalaisella maatilalla.
- Yleensä eläinkeskustelussa vastuuta sysätään kuluttajalle, tuottajille tai ruokataloille. Kaupan vastuu unohtuu. Vaadimme kauppoihin sertifioitua kahvia, suklaata ja banaaneja.
- Kolmas kohta on kysymys tuottajille, kaupalle ja ruokataloille. Jos Tanskassakin kuluttajilla on mahdollisuus valita vapaana kasvanutta possua, milloin suomalaisille kuluttajille tuodaan vastaavia tuotteita? Kirjassa esitän valvottua hyvinvointimerkkiä, joka takaisi eläimille eläinsuojelulain perustasoa paremmat olot.
Lappalaisen kolme viestiä on poimittu hänen puheestaan Tieto-Finlandian jakotilaisuudessa.
[/BOXSTORY]
Ruoaksemme teurastetaan vuodessa noin 55 miljoonaa kotimaista broileria, 2,3 miljoonaa sikaa ja yli 260 000 nautaa. Jokainen niistä on eläinyksilö, jonka elämään kulutusvalintamme vaikuttavat. Ruoan alkuperä kiinnostaa kuluttajia yhä enemmän – varsinkin luomun ja lähiruoan suosio kasvaa.
Vaikka pihvin alkuperä puhuttaa, tietoa lihatuotannon olosuhteista on heikosti saatavilla. Tuore Tieto-Finlandia-voittaja Syötäväksi kasvatetut – miten ruokasi eli elämänsä vie lukijan sikaloihin, kanaloihin, broilerihalleihin, navetoihin ja teurastamoihin ja kuvaa tuotantoeläinten elämää kaunistelematta mutta myös kauhistelematta.
”Tarkoitukseni on saada aikaan keskustelua eläinten hyvinvoinnista, lisätä kuluttajien ymmärrystä siitä miten lautasellemme päätyvät eläimet ovat elämänsä eläneet ja herätellä ajattelemaan mitä voisimme tehdä toisin”, Syötäväksi kasvatettujen kirjoittaja, toimittaja Elina Lappalainen sanoo.
”Olen pyrkinyt tasapuoliseen, rakentavaan ja analyyttiseen lähestymistapaan. Halusin antaa äänen niin tuottajille, eläinlääkäreille kuin eläinsuojelijoillekin.”
Vakuumipakattu jauheliha ei enää muistuta eläintä joka se on joskus ollut, eikä kuluttajan haluta ajattelevan teollista prosessia, jonka läpi eläimet kulkevat matkallaan lautaselle; kuvat verisinä roikkuvista ruhoista eivät herätä ruokahalua.
Myös Elina Lappalainen kohtasi maatila- ja teurastamokäynneillään vastustusta – varsinkaan broileritilat eivät suhtautuneet vierailupyyntöön varauksetta. Suurin osa maatiloista ja yrityksistä kuitenkin toivotti toimittajan tervetulleeksi, ja Lappalainen pääsi seuraamaan sekä kuvaamaan esimerkiksi nautojen teurastusta, broilerien lastausta ja kukkountuvikkojen lopettamista hautomossa. Elintarvikeyhtiöillä olisi kuitenkin vielä kehitettävää avoimessa ja läpinäkyvässä toiminnassa, ja vain sillä voi rakentaa kuluttajien luottamusta.
Toistaiseksi ruokatalojen oma mainonta on usein pikemminkin kuluttajaa harhaanjohtavaa.
”Oletko joskus nähnyt Valion mainoksessa kuvaa hämärän navetan parteen kytketystä lehmästä?” Lappalainen kysyy.
[AD]
Keskustelu eläinten hyvinvoinnista kärjistyy usein tuottajien ja eläinsuojelijoiden väittelyksi. Syötäväksi kasvatetut on analyyttinen ja kriittinen katsaus, joka antaa äänen niin tuottajille, eläinlääkäreille, hyvinvointitutkijoille kuin eläinsuojelijoillekin. Lappalaisen mukaan nykyinen eläinsuojelulaki ei takaa eläinten hyvinvointia. Koska lain uudistustyö maa- ja metsätalousministeriössä on juuri käynnistynyt, kansalaisten on nyt aika keskustella siitä, millaiset olot me eläimille haluamme. Kirja tarjoaa konkreettisia parannusehdotuksia: esiin nousevat muun muassa kysymykset siitä, pitäisikö lehmien parteen kytkeminen kieltää, samoin kuin emakkosikojen pitäminen liikkumisen estävissä porsitushäkeissä.
Lappalainen peräänkuuluttaa myös hyvinvointimerkkiä, jonka avulla kuluttaja voisi tietää, miten hänen ruokansa on elänyt.
”Oma lähtökohtani on, että eläimille pitäisi taata mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen, ulkoiluun ja siihen, että niitä ei pidetä kytkettyinä tai häkissä.”
Lokakuun lopussa Syötäväksi kasvatetut -teos voitti 10 000 euron suuruisen Kanava-palkinnon, joka myönnetään vuoden parhaalle tietokirjalle. Kirja on herättänyt laajaa keskustelua eläinten oikeuksista ja ruokateollisuuden vastuusta niin mediassa kuin sosiaalisessa mediassakin. Lokakuun alussa ilmestyneestä kirjasta on otettu jo kolme painosta. Neljäs painos valmistuu lähipäivinä.
