:)

Tiedäthän, kun jokin asia ei välttämättä edes ole kovinkaan hauska, mutta tilanne tekee siitä sellaisen. Tänään kävi juuri niin.

Kävellessäni tänään töistä kotiin huomasin erään näyteikkunan edessä erittäin vanhan pariskunnan. Herttainen pari, ajattelin ja mietin mikä mahtaakaan olla vanhojen parien salaisuus. Siinä he seisoivat pitäen toisiaan kädestä kiinni, toisiinsa nojaten ja pappa vielä keppi toisessa kädessä tukena. He katselivat jotain näyteikkunassa, ja juuri kun olin saapumassa heidän kohdalleen, papalta putosivat housut nilkkoihin ja iloisen punaiset kalsarit tulivat näkyviin!

Kaikki tapahtui niin nopeasti, että pappa ei ensin edes huomannut mitään. Minä yritin pitää pokkani ja pysyä vakavana, ja purskahdin äänettömään nauruun vasta päästyäni heidän ohi. Samaan aikaan kuulin kuinka pappa totesi rauhallisesti "Minulta putosi housut." En kehdannut katsoa taakseni ja yritin edelleen pidätellä naurua. Samalla kuitenkin mietin pitäisikö kääntyä ja tarjota apua mutta jotenkin tilanne oli niin tragikoominen että en voinut muuta kuin jatkaa matkaa. Onnekseni kuulin kuinka mummo hiukan naurahti ja sanoi, "No miten ne nyt niin" ja oletan hänen alkaneen nostaa housuja ylös.

Vähän eteenpäin päästyäni nauroin ääneen. Vastaantulijat luulivat varmaan minua hulluksi mutta koko tilannne oli kuin jostain sketsistä, vaikka toisaalta en olisi halunnutkaan nauraa vanhuksen kömmähdykselle. En vaan voinut muutakaan.