Kengät ja minä

Minulla on jotenkin ehkä vähän kieroutunut suhde kenkiin. Kaapit on pullollaan kaikenlaisia kesäkenkiä mutta ei yksiäkään kunnollisia talvikenkiä. Mikä sinäänsä on todella ärsyttävää, koska tykkään ulkoilla niin kesällä kuin talvellakin. En tiedä miksi, mutta minulla on jotenkin tosi puutteellinen varustus talviulkoiluun. Ärsyttää kun on kylmä ja märkä mutta ennenkaikkea ärsyttää koko ajan valittaa. Valivalivali... Ja nyt kun sitten on löytynyt sellainen ihminen, jonka kanssa on mukava käydä ulkoilemassa, niin on alkanut ärsyttää kahta enemmän tämä puuttelline olotila.

Lupasin itselleni vähän aikaa sitten, että ostan kunnolliset talvikengät. Himoitsin Stockmannilta eräitä kenkiä ja riemuissani kirmasin tänään sovittamaan niitä. Mutta kuinkas sitten kävikään. Ensinnäkin kengät olivat ihan hirveän jäykät (tuntui kuin olisi kävellyt laskettelumonoilla), ja toiseksi ne hiersivät jo sillä aikaa kun sovitin niitä. Murheissani poistuin Stokkalta ja hyvä ettei tullut itku kun olin jo niin innoissani odottanut uusia kenkiä.

Suruissani raahauduin pitkin kaupunkia ja etsin turhaan kaikista urheilukaupoista kenkiä. Ei, ei, ei... Olin jo ihan varma että en taatusti löytäisi enää mitään. Mutta sitten! Löysin sattumalta erään liikkeen perältä alennuskorin, jossa näin ne... Minun tulevat kenkäni! Juuri oikea koko ja mikä parasta, sievä ulkonäkö. Ja vielä parhaistakin parhainta... sain kengät 50% alennuksella!

Nyt olen tyytyväinen uusien kenkien omistaja. Ei enää puutu kuin lumi. Nyt haluan päästä tarpomaan hankeen uusilla popollani! Lunta!!!