Tapahtui eräänä talvisena pakkaspäivänä: kolme pientä lasta leikkii järven jäällä. Rantasauna on lämpiämässä. Jäähän on sahattu aukko, avantouintia varten aikuisille.
"Meitä paleltaa", lapset kitisevät. Kaksi punaposkista äitiä menee saunamökiin keittämään kuumaa kaakaota. Mökissä on lämmin, maito alkaa hiljalleen lämpenemään, kaakaopurkki on hukassa. Yhtäkkiä puuhastelun läpi kuuluu viiltävä avunhuuto ulkoa. Pienin lapsista on pudonnut avantoon, pää on juuri ja juuri vedenpinnan yläpuolella. Kaksi vähän vanhempaa lasta yrittää raivoisasti huutaen vetää pienintä pois vedestä. Virta yrittää vetää punaiseen toppapukuun puettua tyttöä jään alle.
Kaakao jää hellalle, äidit juoksevat jäälle. "Älkää päästäkö irti, vetäkää niin kovaa kuin jaksatte", he huutavat kauhuissaan. Urheasti lapset puristavat pienen tytön käsiä ja yhdessä he saavat hänet ylös hyisestä vedestä.
En ole koskaan pelännyt niin paljon, enkä ole koskaan rakastanut niin paljon, kuin sinä talvisena pakkaspäivänä.