Faktaa vai fiktiota vai faktaa ja fiktiota

Tässä erään mielenkiintoisen keskustelun hedelmänä ajattelin miettiä mihin saatavilla olevaan tietoon ihminen voi luottaa.

Keskustelun aika ja paikka sekä osallistujat ovat sivuasioita. Voin kuitenkin mainita, että kyseessä oli akateemisesti koulutettu vs. "alemman" koulutuksen saanut henkilö. Rakastettava asetelma.

Jossain vaiheessa mainitsin, että kirjoitan blogia netissä aiheista lähetymistavalla, joka ei ole linjassa ns. yleisesti hyväksyttyjen teorioiden kanssa. Mainitsin esimerkkeinä mm. terrorisminvastaisen sodan, talouden, demokratian ja vapauden. Tässä vaiheessa keskustelu oli kääntynyt väittelyksi ja uskon, että molemmat miettivät jo keinoja toisen eliminoimiseksi ;) Mainitsin keskustelun vain siksi, että tässä vaiheessa minulle esitettiin kysymys kuinka uskallan kirjoittaa blogissa asioista, joista en voi olla varma mikä on totta. Tähän liittyi myös näkökulma, jonka mukaan tavallisten ihmisten ei tulisi murehtia em. aiheista sillä meillä on eduskunta ja valitsemamme edustajat hoitamassa asioita puolestamme.

Pointti. Miten voin tietää, että kirjoittamani on faktaa? Näin ollen miten kukaan voi kirjoittaa koskaan yhtään mitään? Ehkäpä voisin kirjoittaa televisiouutisoinnin sanasta sanaan tai kopioida HS:n tekstit. Silloin kaikki kirjoittamani olisi faktaa? Ottaa auktoriteetiksi jokin taho ja pitää sitä ehdottomana totuutena. Ja mieluummin se taho, jota 90 % ihmisistä pitää totuutena?

En voi tietää onko kirjoittamani faktaa. Kun käy läpi yhdestä aiheesta kymmenen eri lähdettä ja muodostaa niistä oman näkemyksen, voi päästä lähemmäksi totuutta. Ehkä. En aio luopua näkemyksestäni siitä, että on valtaapitäville parempi että massat pidetään tyhminä. Ja se jopa on suunnitelma. Jos Irakin sodan oikeutuksista media valehteli yli 600 kertaa valkoisen talon toimesta niin miksi meidän pitäisi uskoa mitään mitä mediassa kerrotaan. Jos hallitukset ovat myöntäneet tilaavansa tekaistuja uutisia. Jos huippuekonomistit antavat lausuntoja taloudesta, jotka menevät aina pieleen, miksi luottaa niihinkään. Kuinka monesti historian ovat kirjottaneet voittajat, joilla on aina oma versionsa tapahtuneista. Jatkuvasti ja tarpeeksi pitkään toistettu valhe, muuttuu totuudeksi.

Toisaalta moni ottaa itselleen uuden auktoriteetin hieman huomaamatta. Henkilöt kuten Jordan Maxwell, Alex Jones, Daryl Bradford Smith, Jeff Rense, David Icke ovat vain ihmisiä (joilla omat tarkoitusperänsä) tai uudet suositut dokumentit Zeitgeist, Esoteric Agenda ja Loose Change ovat nekin vain joidenkin henkilöiden näkemyksiä aiheista. Useasti nämä ovat ristiriidassa keskenään ja henkilöt tappelevat eri totuusversioiden kanssa. Moni edellä mainituista hahmoista tuntuu järkevältä tiettyyn pisteeseen asti kunnes esittelevät jonkun täysin uskomattoman teorian, joka vesittää kaiken. Tai klassinen psy-op, jossa oikeaa tietoa ja valhetta sekoitetaan taitavasti. Nämä epäilyttävästi voisivat olla: David Icke - liskoteoria, Jordan Maxwell - ufot ja alienit, Daryl Bradford Smith - siionistisalaliitto, Alex Jones - globalistit, NWO.

En väitä että kirjoittamani on totta, olkoon vaikka puutaheinää. Jos itse saan jotain suositella niin olkoon se aivojen käyttö ja uteliaisuuden herättely. Ensimmäinen askel on television heittäminen kuuseen sieltä olohuoneesta. Elämässä on muutakin kuin BB. Täyttäkää työpaikkaruokalanne pöydät joskus toisesta päästä. Huomaatte, että jo sekin vituttaa joitakin. Mutta alku se on sekin.

"On helppoa olla samaa mieltä
on helppoa olla mieletön
vaan enemmän löytää kun poikkeaa tieltä
ja oikaisee läpi metsikön

Miten ajattelen jos en ajattele toisin
mihin häkkiin lensinkään
miten ajattelen jos en ajattele toisin
ajattelenko ensinkään

On helppoa mennä joukon mukaan
on helppoa mennä minne vaan
vaan kysyä sopii oppiiko kukaan
siellä ajattelemaan"

J. Leskinen

PS. Eric Hufschmid on jälleen yksi mielenkiintoinen hahmo. Hän naureskelee Alex Jonesille, kuten Daryl Smith.

http://www.erichufschmid.net/TFC/Canada-Free-Press.html#Update23-9-08