1963
Kaikennielevä väsymys
Katoin äsken peiliin. Näytän vastalääkkeeltä vauvakuumeeseen. Varottavalta esimerkiltä kotiäitiydestä. Arki kahden pienen kanssa on sellasta sisseilyä, ettei omasta ulkonäöstä huolehtiminen ole päässyt to do -listalle. Hoen väsyneessä päässäni, että tää…
Luovuudesta
Työnantajani tuottaa neljän vuoden välein toimintakertomuksensa kirjanmöhkäleeksi (hiukan pienemmän puoleinen möhkäle). Uusimmassa oli luku suomalaisten arvoista ja asenteista. Luvussa esiteltiin tutkimusta, jossa oli kymmenen arvon arvostamista. Silmään sieltä pisti sellainen…
Tosiystäviä on olemassa!
Sain viikonlopun nauttia ystävyydestä. Pyysin hiukan arastellen lapselleni kummiksi vanhaa ystävää, jonka kanssa yhteydenpito oli välillä aika jäissä. Hän suostui ilomielin ja tuli pitkän matkan takaa ristiäisviikonlopuksi. Pikkupoika sai kasteen…
Juupas – eipäs
Miksi tarve olla oikeassa on niin syvälleiskostettu inhimillinen ominaisuus? Oma totuus on se ainoa oikea totuus. Mulla on sellanen tuntuma, että elämä vois olla huomattavasti mukavampaa, jos oman totuuden toitottamisen…
Aikuiset ystäväni
Tuntuu siltä, että aikuisiällä on vaikeaa löytää uusia todellisia ystäviä. Erilaisia hyvänpäiväntuttuja kyllä siunaantuu lisää, mutta läheisimmät ystävät ovat kotoisin jostain lapsuuden ja opiskeluajan välimaastosta. Onkohan vika minussa? Ehkä. 6-vuotiaana…
Hervanta <3
Perjantaisin meillä on lasten kanssa Hervanta-päivä. Ajetaan bussilla isoon pahaan lähiöön ja mennään kirkolle muskariin. Hervannan kirkon vaiheilla tapaa päivittäin nukkavieruja (toki tuota olen itsekin) heppuja, joilla on selvä kiintymyssuhde…
Kotilobotomiaa
Elo pyörii tavallisella radallaan. Edes ajatuksia ei ole juurikaan liikkunut. Tämmöstä tämä nyt on, jonkin aikaa – tällä lauseella koitan valaa itseeni toivoa huonoina hetkinä. Tosin eilen kävin pitkästä aikaa…
Pyhää arkea?
Ripustin äsken narulle 98- ja 56-senttisiä vaatteita sekä kasan kestovaippoja. Eilen huomasin paikallisessa Kirkkosanomissa uuden sarjakuva nimeltä Pyhä arki. Tämäkö pyhää; potalle maanittelua, tissiä suuhun, puklua lattialla, nakuna juoksenteleva lapsi,…
Olen sittenkin rento!
Tämän aamun Hesarovitsissa (jonka sain kerrankin lukea ihan rauhassa!) oli juttu otsikolla ”Luterilaiset ovatkin rentoja”. Jutussa oli käsittelyssa Heinimäen ja Jolkkosen uusi kirja Luterilaisuuden ABC – synkkä ja harmaa sanakirja….
Minä ja raha
Olen viime aikoina ihmetellen havainnoinut itseäni suhtautumisessa rahaan. Raha meinaan tuntuu aina vaan vähemmän täkeältä. En tiedä, mistä tälläinen havainto sitten kertoo. Ehkä lasten saaminen on muuttanut arvomaailmaani olennaisesti (ts….