Nuori leikkikaveri vai jotain merkityksellistä?

Tänään olemme pohtineet ikuisuuskysymyksistä mm. seuraavia :

a) Ottaako kaunis mut hiukan tyhmä mies?

Tätä puoltaa moni seikka. Kohtuullisen kauniita ihmisiä on suhteellisen paljon. Viisaita ja fiksuja taas on harvemmassa.

b) Fiksu mut ruma ku saapas?

Ah, tulimme tulokseen, että tämä on aina mahdoton yhtälö. Pitäähän kumppanin olla sellainen, että sitä tekee mieli koskea muullakin kuin kumihanskan kanssa.

c) Alkaisiko vain leikkiä nuorten miesten kanssa?

Tämä on aina potentiaalinen vaihtoehto, mutta hieman kuluttavaa toimintaa pidemmän päälle. Tähän liittyy myös riskinsä. Ensinnäkin hyvän leikkikaverin löytäminen vaatii aina liudan huonojen kohtaamista. Toisekseen, hyvän leikkikaverin osuessa kohdalle, saattaa mieli tehdä tepposet ja leikki käydä liian vakavaksi. Seuraa tietenkin vain sydänsuruja.

d) Jos kuitenkin edelleen etsis jotain merkityksellistä?

Miten helpottaisi etsintää? Miten lievittäisi pettymyksiään ilman, että muuttuisi kyyniseksi ja epäluuloiseksi? Tämäkin vaihtoehto sisältää mahdollisuuden sydänsuruihin.

Hmmmm, voimme siis päätellä, että kaikissa vaihtoehdoissa on huonot puolensa. Kaikki potentiaalisesti hyvät vaihtoehdot sisältävät myös riskinsä ja mahdollisuuden itsensä satuttamiseen. Mutta eihän mitään voi saada, jos ei uskalla ottaa sitä riskiä?