Olen haluttu.
Vähintäänkin 7 ihmistä lähestyy minua viikoittain.
Toiset ovat kiinnostuneet kovin intiimeistä alueista,
mahdollisesta rintasyövästä,
gynekologisen alueen sairauksista,
toiset taas ihan vaan kuolemastani.
Jotkut yrittävät saada siihen väliin mahtumaan muutaman lehtitilauksen.
Tänään olen vastannut jo kahdelle vakuutusmyyjälle,
etten ole kiinnostunut lisäämään vakuutusturvaani.
Kyse ei oikeastaan ollut tuotteiden viehättävyydestä.
Kovin hyviltähän nuo kuulostivat.
Mutta vakuutuksissa on aina joku koira haudattuna.
Näin olen antanut käytännön opettaa.
Vakuutuksethan eivät todellisuudessa ole tehty sitä varten, että ihminen
kriisitilanteessa saisi korvauksen vahingosta, vaan tahkoamaan rahaa vakuutusyhtiölle.
Aina on jotain…
Lisäksi kieltäydyin muutamasta laatulehdestä.
En ole tilannut Hesariakaan vuosiin, koska se roskan määrä, joka pitäisi kantaa roskiin, on järkyttävä. Ei, en tarkoita nyt asiaa ympäristön kannalta, vaan ihan omaa laiskuuttani protestoin sitä, että kerran viikossa saa raahata paperikassillisen Hesaria roskiin.
Vielä pitäisi keksiä hyvä syy kieltäytyä näiltä vakuutuksilta.
Kävisikö vaikka:
1) Minulle on luvattu 6kk elinaikaa, en tarvitse enää vakuutuksia.
2) Pidän vaarallisesta elämästä.