Mä rakastin sua. Tiesithän sen.
Mä opin paljon.
Mä opin liikaa.
Mä opin lopulta myös suojaamaan itseäni.
Ja siksi mä lähdin. Tiesithän senkin.
Sä sait mut nauramaan.
Mä nautin sun häpeämättömästä huumorista.
Sun kepposet pitivät elämän virkeänä.
Kuka saisi mut jälleen nauramaan?
Kuka heittäisi yöllä jäätä mun vuoteeseen?
Sä herätit mussa vahvan hoivavietin.
Se sopi sulle.
Se sopi mulle.
Sä sait mut huutamaan nautinnosta.
Sä osasit asiasi.
Sä olit estoton.
Sä olit sopivan nymfo.
Sä et kuitenkaan koskaan jaksanut odottaa.
Enkä mä koskaan pystynyt täysin luottamaan.
Sillä…
Sä sait mut myös huutamaan kivusta lattialla.
Sä osasit henkisen väkivallan.
Sä elät ensisijassa itsellesi.
Sä elät ensisijassa urallesi.
Eikä armoa tässä tunneta.
Ja mä rakastin sua.
Mä olin kokematon.
Mä toivoin turhaan.
Mä toivoin silloinkin, kun mätä kala lätkähti kasvoille.
Nyt mä tiedän paremmin.
Mutta sua mä rakastin.
_____________________________________________________________________
http://www.linesandcolors.com/images/2007-06/kahlo_387.jpg